Tervolan stromatoliitti

Kemin, Tornion, Ylitornion ja Rovaniemen lounaisosan rajaaman alueen kallioperässä esiintyy poikkeuksellisen runsaasti karbonaattikiviä (pääasiassa dolomiittia). Arvokkaimmat kohteet on suojeltu, mutta karbonaattikiveä on riittänyt myös rakennuskivikäyttöön, teollisuusmineraaliksi ja murskeen raaka-aineeksi. Retkikohteena on Rantamaan vanha murskelouhos, jonka kallioissa näkyy stromatoliitteja. Ne ovat Suomen vanhimpia fossiileita.

Etelä-Lapin karbonaattikivet ja niissä esiintyvät stromatoliittirakenteet ovat syntyneet 2 100 – 2 060 miljoonaa vuotta sitten mikro-organismien (lähinnä syanobakteerien) sitomasta ja saostamasta kalkkiliejusta. Kerrostumisympäristö oli matala vuorovesirannikko tai ajoittain kuivuva tulvatasanko. Rantamaan louhoksen kallioseinämissä on näkyvissä maankuoren liikunnoissa lähes pystyyn asentoon kääntyneitä muinaisia merikerrostumia stromatoliittirakenteineen. Kerrossarjan alimmat osat löytyvät louhintaperän luoteispäästä ja viimeksi syntyneet kerrokset ovat ajoluiskan ympärillä. Louhoksen lounaisen seinämän päällä on säilynyt kappale alkuperäistä kalliopintaa, jossa stromatoliitit ja niiden kerrostumisen syklisyys erottuvat erityisen hyvin. Muutamassa kohdassa tulvan tuoma kvartsihiekkakerros näyttää jopa tukahduttaneen syanobakteeriyhdyskunnan toiminnan, mutta jo seuraavassa kerroksessa stromatoliittipilvien muhkeat muodot jatkuvat jälleen entisen kaltaisina. Kvartsipitoiset kerrokset erottuvat rapautuneella kalliopinnalla kohoumina. Karbonaattipitoiset kohdat ovat syöpyneet painanteiksi.

Rantamaan louhos on tapaturma-altis ympäristö ja alueella liikkuminen vaatisi oikeastaan maanomistajan luvan. Vaihtoehtoinen stromatoliittikohde sijaitsee Koivun Peuranpalossa noin 40 km Rantamaasta koilliseen. Peuranpalossa stromatoliitteja on useissa paikoissa (x=7343,90, y=2551,46; x=7344,42, y=2551,43; x=7345,07, y=2551,03). Auton voi jättää ampumaradan pysäköintipaikalle ja mennä sen eteläpuoliselle mäelle, missä on useita stromatoliitteja sisältäviä siirtolohkareita.

Lapin stromatoliittirakenteisia karbonaattikiviä on käytetty rakennuskivenä, joten Suomen vanhimpiin fossiileihin voi tutustua vaikkapa Rovaniemellä Lappia-talon aulassa, Tornion kaupungintalossa tai Helsingissä Porthanian aulatiloissa. Tavallisesti marmorilaatat on sahattu lähes muinaisen merenpohjan suuntaisesti, joten stromatoliitit näkyvät kivilevyissä raitoina tai loivina aaltoina. Harvinaisempia ovat alkuperäistä kerrostumistasoa vastaan kohtisuorat leikkaukset, joissa pilvimäisinä muotoina esiintyvät stromatoliitit olisivat geologisesti edustavampia.

Tervolan stromatoliitti
Tervolan stromatoliitti

Aihepiiristä muualla

Nimi: Tervolan stromatoliitti
Kunta (paikannimi): Tornio
Kategoria: Maakunnallinen
Tyyppi: Kallioperä, Stromatoliitti
Koordinaatit (WGS84): 24.48230174, 65.96114691
Koordinaatit (Euref): 385581.1038, 7317875.7442

Koordinaatit kuvassa

Tervolan stromatoliitti (QR)