Luola Nuuksion kansallispuistossa, Espoo, Haukkalampi.

Nuuksion rotkolaakso

Nuuksion järviylänkö sijaitsee Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen kuntien alueella. Alueen säilyminen lähes luonnontilaisena pääkaupunkiseudun kupeessa tekee siitä erikoislaatuisen, ja alue onkin suosittu ulkoilu- ja retkeilykohde. Järviylänkö sijaitsee pääosin 50-100 metrin korkeudella merenpinnasta ja on suurelta osin karua kalliomaata mäkineen ja niitä pirstovine murroslaaksoineen. Alueen erämaisimpaan osaan perustettiin vuonna 1994 Nuuksion kansallispuisto.

Nuuksion alueen kallioperä on valtaosin 1 900- 1 820 vuotta vanhaa ja muodostunut svekofennisen vuorjonopoimutuksen aikana. Yleisimmät kivilajit ovat mikrokliinigraniitti, granodioriitti ja Bodomin graniitti. Muita kivilajeja on hyvin vähän. Nuuksion Pitkäjärven pohjoispuolella, Nuuksionpäässä, on pienehkö esiintymä erittäin harvinaista pallokiveä.

Nuuksion alue vapautui mannerjäästä noin 12 700 vuotta sitten. Jäätikkö kulutti alla olevaa kallioperää ja hioi runsaasti silokallioita etenkin kalliomäkien luoteisrinteille. Nuuksion maalajien syntyyn ovat eniten vaikuttaneet mannerjään sulaminen ja sitä seuranneet Itämeren vaiheet. Alueelle kasautunut moreeni on osittain hautautunut myöhemmin syntyneiden maalajien, kuten saven ja turpeen alle. Nuuksiossa ei ole tyypillisiä selännemäisiä harjuja, vaan erilliset hiekkamuodostumat ovat syntyneet mannerjään reunaan sulamisveden kasaamina reunamuodostumina. Sulamisvesivirtojen pyörteisissä kohdissa vesi ja sen mukana kulkenut kiviaines koversivat kallioihin hiidenkirnuja, joita esiintyy yksittäin tai paikoin usean kirnun ryhmissä. Kallioperän murroslaaksoissa on usein savikoita ja niiden päällä turvekerrostumia. Osa alueen siirtolohkareista on jäävuorten mukana Kaakkois-Suomen rapakivialueelta kulkeutuneita rapakivilohkareita.

Mannerjään vetäydyttyä Baltian jääjärvi peitti jäätikön alta vapautuvan Nuuksion alueen. Maankohoamisen myötä rantavoimat kuluttivat maan pintaa korkeimmista alueista alkaen. Mäkien huipuille saattoi syntyä aallokon huuhtomana pyöristyneiden kivien muodostamia kenttiä, pirunpeltoja. Moreenimäkien rinteillä on havaittavissa eri-ikäisiä muinaisrantatörmiä ja -kivikkoja. Ancylusjärvivaiheen päättyessä noin 9 000 vuotta sitten suurin osa Nuuksion alueesta oli jo kuivaa maata.

Nuuksion Pitkäjärven rannalla sijaitsevassa, vuonna 2013 avatussa Suomen luontokeskus Haltiassa voi tutustua Nuuksion ja koko Suomen luontoon. Haltia on Suomen ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu julkinen rakennus. Haltiasta saa myös Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemaa Nuuksion geologista retkeilykarttaa, jossa on runsaasti tietoa alueen geologiasta ja geologisista tutustumiskohteista sekä alueen reitistöstä ja palveluvarustuksesta.

Nuuksion rotkolaakso
Luola Nuuksion kansallispuistossa, Espoo, Haukkalampi. Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Aihepiiristä muualla

Nuuksion järviylängön geologinen retkeilykartta

Nimi: Nuuksion rotkolaakso
Kunta (paikannimi): Espoo
Kategoria: Valtakunnallinen
Tyyppi: Kallioperä ja maisema, Rotkolaakso
Koordinaatit (WGS84): 24.55743035, 60.29488218
Koordinaatit (Euref): 364994.2043, 6686752.3912

Koordinaatit kuvassa

Nuuksion rotkolaakso (QR)