Valtakunnallinen

Halti-tunturi

Suomen korkein kohta (1 324 m) sijaitsee Haltin rinteellä pari kilometriä tunturin huipusta etelään Suomen ja Norjan rajapyykillä 303B (69°18′28.888″N, 21°15′53.954″E). Haltin ympäristö aina Kilpisjärven rannalla oleville Saanalle ja Mallalle saakka on geologisesti rajavyöhykettä. Suomen useita miljardeja vuosia vanha peruskallio yhtyy Käsivarren äärimmäisessä nurkkauksessa Kölivuoriston ...
Lue lisää

Lauhanvuoren kansallispuisto

Lauhanvuoren kansallispuisto on suosittu retkikohde ympäri vuoden. Lauhanvuori on yksi Länsi-Suomen korkeimpia kohtia, jonka erikoisiin maisemiin, geologiaan ja lajistoon kannattaa tutustua. Lauhanvuoren geologinen tarina on saanut alkunsa lähes kaksi miljardia vuotta sitten vanhimpien graniittien kiteytyessä. Lauhanvuoren varsinainen geologinen erikoisuus on hiekkakivi. Hiekkakiveä on Suomessa niukalti ...
Lue lisää

Hossan harjualue

Hossan kallioperä on vanhaa, 2,5-3 miljardia vuotta vanhaa arkeeista kalliota, jota peittää laajat, hiekasta ja sorasta muodostuneet harjujaksot, joita pilkuttavat suppalammet. Alueella on hyviä retkeilyreittejä. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Hossan harjualue Kunta (paikannimi): Suomussalmi Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ja maisema, Harju Koordinaatit (WGS84): 29.56302715, 65.46511086 ...
Lue lisää

Orinoron rotkolaakso

Orinoron rotkolaakso on osa kallioperän heikkousvyöhykettä ns. ruhjetta, jota viimeisin Veiksel jääkausi ja sen sulamisvedet ovat muokanneet noin 10 000 vuotta sitten. Jäätikköjokien vesi virtasi jäätikön pohjalla usein paineenalaisena. Sen mukana kulkeutui suuria määriä moreeniainesta, jonka raekoko vaihteli savesta monen kuution lohkareisiin. Jäätikköjokien kyky kuluttaa ...
Lue lisää

Pyhätunturi

Pyhätunturi on kvartsiittinen jäännösvuori, jonka pintaa peittää teräväsärmäinen, kallion raoissa jäätyvän veden synnyttämä rakkalouhikko. Vuotomaatoiminta kuljettaa louhikon kiviä tunturin rinteitä alas enintään 1-2 cm vuosinopeudella. Louhikon kivissä on usein nähtävissä niissä säilyneitä muinaisen meren aallonmerkkejä. Pyhätunturi oli aikoinaan yksi lapin pyhistä seitatuntureista. Tämän tietäen papit ...
Lue lisää

Riisitunturin kansallispuisto

Riisitunturin kansallispuisto on Posion pohjoisosissa sijaitseva kansallispuisto, jossa kaksilakisen Riisitunturin ohessa on nähtävissä Euroopan suurimmat rinnesuot. Alue on pääosin erämaa-aluetta. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Riisitunturin kansallispuisto Kunta (paikannimi): Posio Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ja maisema, Koordinaatit (WGS84): 28.56020000, 66.22294000 Koordinaatit (Euref): 570188.9200, 7345634.3000 Koordinaatit kuvassa
Lue lisää

Puumalan Rakokivet

Toisiinsa nojaavien graniittilohkareiden väleihin muodostunut Rakokivien luolasto on syntynyt suurten siirtolohkareiden lohkoutuessa ja rakoillessa pienempiin osiin. Luolastoon kuuluu kolme selvästi luolamaista tilaa ja pienempiä erikokoisten lohkareiden välitiloihin muodostuneita sopukoita ja rakoja. Yksi suurimmista luolista on holvimainen avara tila, johon astellaan kahden suuren lohkareen väliin muodostuneesta ...
Lue lisää

Jurmon saari

Jurmon saari on kappale III Salpausselkään kuuluvaa reunamuodostumaa. Sen ylimmät kohdat kohosivat merestä n. 4 000 vuotta sitten. Saari on noin 5 km pitkä. Sen itäpää muodostuu 3 km pitkästä, loivasti polveilevasta selänteestä ja länsipää kolmesta rinnakkaisselänteestä. Rantavoimat ovat voimakkaasti muotoilleet pääselännettä. Sen pinta on ...
Lue lisää

Ylämaan spektroliitti

Spektroliitti on labradoriitti-plagioklaasin kaupallinen nimi, jota käytetään sen Etelä-Karjalan Ylämaalla esiintyvästä muodosta. Plagioklaasi on kahden mineraalin, albiitin ja anortiitin, seossarja. Labradoriitti sisältää anortiittia 50–70 prosenttia lopun ollessa albiittia. Sateenkaaren väreissä loistavan ulkonäkönsä ja kohtuullisen kestävyytensä vuoksi spektroliitti soveltuu korukiveksi ja pientuotteiden kuten kellotaulujen valmistukseen. Kiveä, ...
Lue lisää

Hepokönkään putous

Hepoköngäs on yksi Suomen korkeimmista luonnonvaraisista vesiputouksista. Sen putouskorkeus on 24 metriä. Hepoköngäs sijaitsee Heinijoessa noin 16 kilometriä Puolangan keskustasta Hyrynsalmen suuntaan. Heinijoki on osa Kiiminkijoen latvavesistöä ja saa alkunsa Haukijärvestä läheltä Hyrynsalmen ja Puolangan rajaa. Alueella kulkee 1,5 km pitkä geologinen luontopolku, joka esitteele ...
Lue lisää