Valtakunnallinen

Nuuksion rotkolaakso

Nuuksion järviylänkö sijaitsee Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen kuntien alueella. Alueen säilyminen lähes luonnontilaisena pääkaupunkiseudun kupeessa tekee siitä erikoislaatuisen, ja alue onkin suosittu ulkoilu- ja retkeilykohde. Järviylänkö sijaitsee pääosin 50-100 metrin korkeudella merenpinnasta ja on suurelta osin karua kalliomaata mäkineen ja niitä pirstovine murroslaaksoineen. Alueen erämaisimpaan ...
Lue lisää
Luola Nuuksion kansallispuistossa, Espoo, Haukkalampi.

Kaatialan pegmatiittilouhos

Kaatiala on vanha teollisuusmineraalikaivos, josta louhittu graniittipegmatiittia. Kivilaji on syntynyt noin 1 885 miljoonaa vuotta sitten vanhemman kallioperän heikkousvyöhykkeisiin tunkeutuneen graniittisen kivisulan monivaiheisen kiteytymisen kautta. Kiteytyminen tapahtui syvällä muinaisen vuoriston juuriosissa ja kesti miljoonia vuosia. Kivisulan hitaasta jäähtymisestä kertoo osaltaan se, että graniittipegmatiitin yksittäiset mineraalikiteet ...
Lue lisää
Kaatialan pegmatiitti

Ounastunturi

Ounastunturin alue on avaraa ja karua tunturiylänköä. Korkeimmat huiput ylittävät 700 metriä. Alueella on jäätikön kerrostamia kumpuja, dyynejä ja rotkolaaksoja. Ounastunturi on osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Ounastunturi Kunta (paikannimi): Enontekiö Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ja maisema, Tunturi Koordinaatit (WGS84): 23.77389777, 68.26574976 Koordinaatit ...
Lue lisää

Rukatunturi

Rukatunturi on hiihtokeskus ja näköalapaikka. Ruka on muinaisen meren rantahiekkaa, josta 1 900-2 000 miljoonaa vuotta sitten, Karjalaista vuorenpoimutuksen aikana tuli kvartsiittia. Vain Rukan tapaiset jäännösvuoret ovat jäljellä muinaisista vuorista. Rukatunturi on ylimuistoinen juhla- ja kokouspaikka. Sen kivestä on tehty tahkoja ja kovasimia. Pirunkirkon luolassa ...
Lue lisää

Yyterin hiekkarannat

Yyterin hiekkadyynit ovat tuulen kasaamia hiekkakinoksia, jotka ovat parhaiten nähtävissä juuri rannikkoseudulla. Alueelta löytyy lisätietoa erilaisista dyynityypeistä ja niiden synnystä. Yyterin hiekkarannat on suosittu lomakohde. Yyterin hiekkarannat Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Yyterin hiekkarannat Kunta (paikannimi): Pori Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Maaperä, Ranta Koordinaatit (WGS84): 21.52597034, 61.56367098 ...
Lue lisää

Tankavaaran Kultamuseo

Tankavaaran Kultakylä kansainvälisine Kultamuseoineen sekä majoitustiloineen ja ravintoloineen on yksi Lapin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Alueella voi tutustua Suomen ja maailman kultahistoriaan sekä vaskata itse kultahippuja moreenista aidossa ympäristössä. Kullanhuuhdonnan SM-90. Kuva: Pekka Virtanen, GTK Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Tankavaaran Kultamuseo Kunta (paikannimi): Sodankylä Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: ...
Lue lisää

Korsnäsin vanha kaivos ja luontopolku

Korsnäs on vanha suljettu lyijykaivos jonka erikoisuutena ovat harvinaiset mineraalit. Vuosina 1958-1972 käytössä ollut lyijykaivos edustaa pohjalaista teollisuushistoriaa. Kaivos on tunnettu maailmanlaajuisesti harvinaisten mineraalien ansiosta. Korsnäsin kaivostoimintaan johtaneet lyijymalmilohkareet löysi ensimmäisen kerran malminetsijä Gottfrid Pistol vuonna 1950. Geologian tutkimuskeskus aloitti tutkimukset ja malmin määrä todettiin ...
Lue lisää

Oulankajoen laakso

Oulanka ja sen sivujoki Kitka ovat Suomen vanhimmat joet. Ne saivat alkunsa itään virtaavina jäätikköjokina. Muuan Oulangan nähtävyyksistä on Rupakivi, jokiraukki, jollaisia Suomesta tunnetaan vain kaksi. Oulangan kansallispuistossa joet virtaavat aluksi mahtavissa jokikanjoneissa, joissa niitä reunustavat kuivuneet sivu-uomat ja katkovat lukuisat kosket. Lähempänä Venäjän rajaa ...
Lue lisää

Hailuodon harjusaari

Geologialla on Suomessa monet kasvot. Jossakin kalliot kurottelevat taivaisiin korkeina tuntureina ja toisaalla ne levittäytyvät linnamaisina kalliosaarina aurinkoisille järvenselille. Hailuodossa maiseman geologisena perustana on saarta itä-länsi –suunnassa halkova jäätikköjoen kerrostama harju. Hiekasta ja sorasta koostuvaa selännettä on pidetty myös reunamuodostumana. Saaren eteläosassa on moreenimaita. Hailuodon ...
Lue lisää

Korouoman rotkolaakso

Korouoma on noin 30 kilometriä pitkä luode-kaakkosuuntainen ruhjelaakso. Se on osa satoja miljoonia vuosia vanhaa kallioperän ruhjevyöhykettä, joka kulkee Rovaniemeltä Kemijokilaaksoa seuraten Auttiin ja Auttikönkäälle ja Korouoman kautta Kuusamoon. Korouoman keskiosassa ruhjelaakso muodostaa ympäröivän maaston alapuolelle kuluneen rotkolaakson, jonka seinämät ovat paikoin kymmeniä metrejä korkeita ...
Lue lisää