Valtakunnallinen

Nuuksion rotkolaakso

Nuuksion järviylänkö sijaitsee Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen kuntien alueella. Alueen säilyminen lähes luonnontilaisena pääkaupunkiseudun kupeessa tekee siitä erikoislaatuisen, ja alue onkin suosittu ulkoilu- ja retkeilykohde. Järviylänkö sijaitsee pääosin 50-100 metrin korkeudella merenpinnasta ja on suurelta osin karua kalliomaata mäkineen ja niitä pirstovine murroslaaksoineen. Alueen erämaisimpaan ...
Lue lisää
Luola Nuuksion kansallispuistossa, Espoo, Haukkalampi.

Kaatialan pegmatiittilouhos

Kaatiala on vanha teollisuusmineraalikaivos, josta louhittu graniittipegmatiittia. Kivilaji on syntynyt noin 1 885 miljoonaa vuotta sitten vanhemman kallioperän heikkousvyöhykkeisiin tunkeutuneen graniittisen kivisulan monivaiheisen kiteytymisen kautta. Kiteytyminen tapahtui syvällä muinaisen vuoriston juuriosissa ja kesti miljoonia vuosia. Kivisulan hitaasta jäähtymisestä kertoo osaltaan se, että graniittipegmatiitin yksittäiset mineraalikiteet ...
Lue lisää
Kaatialan pegmatiitti

Kevon kanjoni

Suomen suurin, syvin, korkein ja levein kanjoni. Noin 60 miljoonaa vuotta sitten Kevon kanjonin paikalla lainehti pohjoisesta Rovaniemen tienoille ulottunut merenlahti. Sen rannoilla kasvoi subtrooppista metsää. Nykyään vain moreenin alta paikoin löytyvä savi ja moreenista löytyvät, uudelleen kerrostuneet mikrofossiilit todistavat niistä. Alppilainen vuorenpoimutus aiheutti Lapissa ...
Lue lisää

Åvan allas

Åvan allas on intruusiomuodostuma, jossa nestemäinen, kuuma kivimassa on ylös noustessaan tunkeutunut paikalla sijainneen hauraan graniittikupolin paikalle, ja muodostaa nykyisen Åvaa ympäröivän gneissikehän. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Åvan allas Kunta (paikannimi): Brändö Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ja maisema, Allas Koordinaatit (WGS84): 21.02553010, 60.47156554 Koordinaatit (Euref): ...
Lue lisää

Hirvaan hiidenkirnut

Sukulanrakan hiidenkirnut kuuluvat Suomen tunnetuimpaan hiidenkirnualueeseen, jossa on nähtävissä 14 erikokoista hiidenkirnua. Sukularakan eli Hirvaan vuonna 1966 löydetyt hiidenkirnut ovat mannerjäätikön sulamisvesien kuluttamia. Paineen alaisena virranneeseen jäätikköjokeen syntyi Sukularakan kallioharjanteen kohdalle koski ja putouksia, joiden pyörittämät kivet ja lohkareet sorvasivat melko pehmeään kordieriitti-antofylliittikiveä olevaan kallioon ...
Lue lisää

Saarijärven Julmat lammit

Saarijärven Julmat lammit on luonnonsuojelualue, joka edustavasti kuvaa maamme geologista kehitystä ja jääkausien vaikutusta kallio- ja maaperään sekä maan pinnanmuotojen kehittymiseen. Kohde sijaitsee n. 9 km Saarijärven keskustasta Kokkolan suuntaan. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Saarijärven Julmat lammit Kunta (paikannimi): Saarijärvi Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Maaperä ja ...
Lue lisää

Sulaojanlähde

Korkeiden, tunturikoivua kasvavien harjuselänteiden välissä on pitkulainen lampi, josta lähtee pieni joki. Koska joki ei koskaan jäädy, sen nimi on Sulaoja. Joki saa vetensä Suomen suurimmasta lähteestä, Sulaojanlähteestä. Sen antoisuus on noin 32 000 m3 vettä vuorokaudessa. Määrä riittää neljän Rovaniemen kokoisen kaupungin vedentarpeen tyydyttämiseen. ...
Lue lisää

Salpausselän reunamuodostuma

Salpausselät ovat viimeisen jääkauden päätösvaiheen aikana syntyneitä reunamuodostumia, jotka koostuvat moreeniselänteistä, harjuista ja deltoista. Palvelun tyyppipaikka on Lahden keskustan lähistön muodostumat. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Salpausselän reunamuodostuma Kunta (paikannimi): Lahti Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Maaperä, Reunamuodostuma Koordinaatit (WGS84): 25.61830992, 60.98226706 Koordinaatit (Euref): 425232.3166, 6761600.5793 Koordinaatit kuvassa
Lue lisää

Pisa-vaara

Pohjois-Savon Pisa on jo 1800-luvulta alkaen ollut kuuluisa järvi- ja vaaramaisemistaan. Vaaran huipulla on myös Täyssinän rauhan rajamerkkejä. Vaaran pohjoispäässä on myös Pirunkellarin luola. Maisema Pisalle ja Valkeiselle. Kuva: Jari Väätäinen, GTK Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Pisa-vaara Kunta (paikannimi): Juankoski, Kuopio Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ...
Lue lisää

Isonvuoren Pirunpesä

Yksi Etelä-Pohjanmaann tunnetuimmista geologisista matkailunähtävyyksistä on Jalasjärven Yli-Vallissa sijaitseva preglasiaalinen (ennen jääkausia syntynyt) rapaumaonkalo, jota kutsutaan nimellä Pirunpesä. Syvennyksen nimitys juontaa alkunsa siitä, että suurten lohkareitten välisissä onkaloissa arveltiin itse paholaisen muinoin majailleen. Se on noin 15 metrin läpimittainen ja yli 20 metriä syvä onkalo. ...
Lue lisää