Valtakunnallinen

Saunalahden rapautumaonkalo

Saunalahden rapautumaonkalon halkaisija on 0,9 m ja syvyys 2 m. Kolon pyöreä muoto muistuttaa hiidenkirnua, mutta sen seinämät eivät ole sileitä kuten hiidenkirnuissa. Onkalo on hitaasti edenneen rapautumisen tuottama ja syntynyt graniittiseen kallioperään jääkautta edeltäneellä eli preglasiaalisella ajalla. Tuolloin ilmasto on ollut lämmintä ja kosteaa, ...
Lue lisää

Romvuoren jyrkänne ja vyörykeila

Romvuoren jyrkänteet ovat osa Nuuksion Pitkäjärven kautta kulkevaa 15 km pitkää luode-kaakkosuuntaista kallioperän murroslinjaa. Koska murrosvyöhykkeen suunta vastaa mannerjäätikön virtaussuuntaa viime jääkauden loppuvaiheessa, jäämassat puhdistivat laakson tehokkaasti rikkonaisesta kallioaineksesta. Rinteen jyrkkä osa kohoaa lyhyellä matkalla yli 50 m järven pinnasta. Jyrkänteen takana rinne muuttuu loivemmaksi ...
Lue lisää

Jäniskallion näköalapaikka ja murroslinjat

Nuuksion Pitkäjärven eteläpäässä sijaitseva Jäniskallion on kapea kallioselänne, jonka jyrkkä itärinne kohoaa yli 30 m järven pinnasta. Laelta avautuu näkymiä itään ja pohjoiseen. Kivilaji on keskirakeista mikrokliinigraniittia, joka on syntynyt vanhempien sedimenttikivien sulaessa ja kiteytyessä uudelleen noin 1 850 miljoonaa vuotta sitten maankuoren keskiosissa. Pitkä kulutuskausi ...
Lue lisää

Pitkäsuo

Pitkäsuolla on nimensä mukaisesti pituutta 1,5 km mutta leveyttä vain 50–150 m. Muodon selittää sijainti murroslaaksossa, jonka suunta vastaa yhtä kolmesta Pohjois-Espoon maisemakuvaa hallitsevasta ruhjesuunnasta. Ruhjeympäristölle tyypillisesti suo rajautuu varsinkin idässä jylhiin kallioihin. Alueen pääkivilaji on granodioriitti. Pitkäsuon korkein kohta on sen keskellä (65,5 m ...
Lue lisää

Käkilammen-Lakeasuon suoalue

Käkilämmen-Lakeasuon alue on luonnontilainen ja valtakunnallisesti arvokkaaksi todettu suoalue. Lakeasuon pohjoisosa on tasapintainen metsäkeidas, jonka vallitsevia suotyyppejä ovat rämeet ja korvet. Eteläosa on avoin keidassuo, jonka pääsuotyyppi neva. Lakeasuon yleisin pohjamaalaji on savi. Sen päältä suon eteläosassa tavattu lieju kertoo soistumista edeltäneestä avovesivaiheesta. Keidassoiden keskiosalle ...
Lue lisää

Mustakallion maisemapaikka ja Pitkäjärven murroslaakso

Pohjois-Espoon järviylängön muodostava kallioalue on jakaantunut maankuoren liikunnoissa syntyneiden murrosvyöhykkeiden rajaamiksi lohkoiksi. Nuuksion murrosjaksot ovat seurausta kallioperän jännitystiloista kahden koko järviylänköä pohjoisessa ja etelässä rajaavan suurrakenteen välillä. Kallioperän murrokset kuvastuvat maisemassa pitkänomaisina laaksoina ja järvinä. Niistä vaikuttavin on Nuuksion Pitkäjärvi, joka kattaa osan liki 15 ...
Lue lisää

Pääskyskallion näköalapaikka ja jyrkänteet

Pääskyskallion (Pääskysvuoren) pohjoisrinteellä on maisemapaikka, josta avautuu edustava näkymä Velskolan Pitkäjärven Pääskyslahdelle. Lahden suunta, pohjois-koillisesta etelä-lounaaseen, edustaa yhtä kolmesta ruhjesuunnasta, jotka kuvastuvat voimakkaasti Espoon pohjoisosan maisemakuvassa. Pääskysvuoren karu graniittinen lakialue kohoaa 40 m järven pinnan yläpuolelle. Paras näköalapaikka löytyy kuitenkin matalammalta kalliokumpareelta, jonka kärki muodostaa ...
Lue lisää

Kasavuoren näköalakallio ja geokohteet

Punertavasta mikrokliinigraniitista koostuvan Kasavuoren kallioinen huippu kohoaa 44 metriä merenpinnasta. Lakialueelta Suomenlahdelle avautuvaa näkymää on sanottu Espoon kauneimmaksi. Graniitille ominaisen vaakarakoilun vuoksi rinteet ovat paikoin porrasmaisia. Graniitista voi löytää suurina hajarakeina tummanpunaisia granaattikiteitä. Viime jääkaudella mannerjäätikkö ja sen pohjassa kulkeutunut kiviaines kuluttivat ja silottivat Kasavuoren ...
Lue lisää

Astuvansalmen kalliomaalaukset

Astuvansalmen jyrkänteestä Yöveden salmessa voi järveltä päin katsottaessa tunnistaa valtavat puolittain sivuun kääntyneet kasvot. Kallio on antropomorfinen eli sen muodossa on jotain ihmismäistä. Jyrkänteessä on kovera, mannerjäätikön silottelema osio, jonka halki kulkee tumman gneissin ja vaalean graniitin kontakti. Graniittiseen osaan on punavärillä tehty 16 m ...
Lue lisää
Astuvansalmen kalliomaalauksia, Ristiina.

Kynsikaivonniemen raukit

Raukit ovat oivia todisteita kallioperän hitaasta rapautumisesta, kulumisesta, johon vaikuttavat lämpötilan muutokset ja Hirvensalmen raukkien tapauksessa järven vedenpinnan vaihtelut. Raukki on rapautumisen, aallokon ja jääpeitteen aiheuttaman kulutuksen muotoilema, pylväsmäinen, sienimäinen tai siltamainen kallio- tai lohkaremuodostuma. Kynsikaivonniemen länsirantaa pohjoiseen edettäessä on vajaan kilometrin matkalla useita raukkeja. ...
Lue lisää
Kynsikaivonniemi Raukki