Maaperä ja maisema

Mullkärretin suo ja lähteikkö

Jäätikköjokimuodostumat ovat tärkeitä pohjavesialueita. Ne sijoittuvat usein ruhjelaaksoihin ja vettä läpäisevät hiekka ja sora ovat kerrostuneet suoraan kallion päälle, jolloin pohjavesi pääsee helposti liikkumaan myös maa- ja kallioperän välillä. Kahden kallioselänteen väliin jäävässä laaksossa sijaitseva Mullkärretin lettosuo on esimerkki hiekkamuodostumien ja niihin liittyvien lähteiden ympäröimästä ...
Lue lisää

Kaitalahden maaduntalahti

Maankohoamisen syynä on Fennoskandiaa viime jääkaudella peittänyt mannerjäätikkö, joka painoi massallaan maankuorta. Mannerjäätikön sulettua maankuori alkoi palautua entiseen asemaansa. Kohoaminen on hidastuva prosessi, joka jatkuu yhä ja myös tulevaisuudessa mahdollisesti vielä tuhansien vuosien ajan. Etelä-Espoossa maa kohoaa maapallon keskipisteeseen nähden noin 4 mm/v. Rannansiirtymisen osalta ...
Lue lisää

Myllypuron meanderit

Vantaan Iso-Parikkaasta alkava Myllypuro on kuluttanut uomansa kallioperän ruhjelaakson pohjalle. Maulaanniitun kaakkoispuolella laakso laajenee 300 m leveäksi tasangoksi, jonka pinnan korkeus laskee Purolan kaakkoispuolella tasolle 35 m mpy. Myllypuro alkoi muokata uomaansa kohteena olevalla alueella noin 7 000 vuotta sitten sen kohotessa hitaasti Litorinameren pinnan ...
Lue lisää

Luukinjoen meanderit ja juoluat

Jokiuoma kehittyy erityisen mutkaiseksi alueilla, joissa laakson pohjan vietto on loiva ja maapohja tasalaatuista ja eroosioherkkää savea, silttiä tai hiekkaa. Sanotaan, että joki meanderoi. Luukinjärvestä laskeva Luukinjoki (Lukbäcken) meanderoi voimakkaasti erityisesti Nettaan kohdalla. Luukinjoen uoman kehitys alkoi Itämeren Litorinamerivaiheessa. Jokiuomaa nykyään ympäröivä Storkärr oli tuolloin ...
Lue lisää

Tiistilän pirunpelto

Tiistilän Rajakallio on graniittinen kalliomäki, jonka korkeimmat kohdat ovat 33–34 m mpy. Lakialueen topografian pienipiirteinen vaihtelu kuvastaa graniitin rakoilusuuntia, jonka aiheuttamia muotoja mannerjäätikkö on pyöristänyt. Laella on jäätikön hiomia silokallioita, joista voi löytää myös uurteita. Litorinameren aallot huuhtoivat lakikallioita ja rinteitä 9 000–6 000 vuotta sitten. Litorinarannan ...
Lue lisää

Soukan muinaisranta

Soukan muinaisranta erottuu rinteessä samalla korkeustasolla olevana kymmenien metrien pituisena kivikkoisena nauhana. Aallot ovat huuhtoneet moreeniin syntyneen muinaisrannan hienorakeiset lajitteet syvemmälle veteen, jolloin vesirajaan on jäänyt vain suuria kiviä ja lohkareita. Huuhtomistyön tuloksena lohkareikon alapuolella on pieni hiekkainen rantaterassi, josta on otettu maa-ainesta. Muinaisranta on ...
Lue lisää

Ison Lehtisaaren pirunpelto

Ison Lehtisaaren korkeimmalla kohdalla sijaitseva pirunpelto on noin 80 m pitkä ja 25 m leveä. Sitä täydentää hieman alempana koillisrinteessä oleva nuorempi muinaisranta, joka koostuu suuremmista kivistä. Ison Lehtisaaren Pirunpellot ovat korkeustasolla 15–19 m mpy. Ne ovat syntyneet Litorinameren loppuvaiheessa noin 5 000–4 000 vuotta sitten. ...
Lue lisää

Keilalahden drumliinisaaret

Pääkaupunkiseutua peitti vielä 14 000–13 000 vuotta sitten hitaasti kohti kaakkoa virrannut mannerjäätikkö.  Paksu jäämassa kulutti alustaansa ja kuljetti pohjaosassaan moreenia. Se on jäätikön irrottamasta, hiomasta ja murskaamasta kiviaineksesta koostuma maalaji, joka sisältää kaikenkokoisia rakeita savesta lohkareisiin. Espoon Keilalahdella Nokian pääkonttorin edessä on pitkänomaisia moreenista koostuvia saaria, ...
Lue lisää

Jyrkkäkosken ruukkialue

Jyrkkäkosken vanha ruukki sijaitsee Sonkajärvellä, Jyrkkäkosken kylällä, Kiltuan- ja Haapajärven välisessä Jyrkkäkoskessa. Jyrkkäkosken ruukkialue on toimiva matkailukohde. Ruukki perustettiin vuonna 1831 Savon ja Kainuun rajamaille. Erämaaruukissa tuotettiin pääasiallisesti valurautaa. Masuunin ja vasarapajan lisäksi alueella oli kalkkikiven murskaamo, saha, hiiliuuneja sekä ruukinhoitajan ja työntekijöiden asuntoja. (Museovirasto) ...
Lue lisää

Hailuodon harjusaari

Geologialla on Suomessa monet kasvot. Jossakin kalliot kurottelevat taivaisiin korkeina tuntureina ja toisaalla ne levittäytyvät linnamaisina kalliosaarina aurinkoisille järvenselille. Hailuodossa maiseman geologisena perustana on saarta itä-länsi –suunnassa halkova jäätikköjoen kerrostama harju. Hiekasta ja sorasta koostuvaa selännettä on pidetty myös reunamuodostumana. Saaren eteläosassa on moreenimaita. Hailuodon ...
Lue lisää
  • 1
  • 2