Maaperä

Ristimäen meanderit

Bodominjärvestä laskeva Glomsån on uurtanut Ristimäen alueella mutkittelevan uomansa laaksoa täyttäviin hienorakeisiin maalajeihin.  Uoma on kehittynyt nykyiseen muotoonsa viimeksi kuluneen 6 000 vuoden aikana. Tuona aika joki on kuluttanut silttivaltaiseen maaperään 3–6 m syvän ja 30–50 leveän jokseenkin tasapohjaisen laakson, jonka pohjalla nykyinen joki mutkittelee eli ...
Lue lisää

Iiton palsasuo

Iiton palsasuo Neljän tuulen tien varrella Enontekiöllä on komein Suomen palsasoista. Palsasuo on aapasoita muistuttava suoyhdistymätyyppi, jossa on routaytimisiä turvekumpuja, palsoja. Turve koostuu aapasoiden tapaan enimmäkseen sarojen kasvijäänteistä. Palsoissa on vuoroittaisia jäätyneitä turvekerroksia ja jäälinssejä sekä toisinaan jäätynyt mineraalimaasydän pohjalla. Routa säilyy palsoissa pitkään ja ...
Lue lisää

Kalajoen dyynialue

Kalajoen dyynit ovat Pohjanlahden suosituin luonto-, maisema- ja rantakohde Niiden aines on hienoa hiekkaa tai karkeaa hietaa. Hiekan vaalea väri johtuu sen kvartsipitoisuudesta. Dyynit syntyvät ja liikkuvat mereltä puhaltavien tuulten voimasta. Tuuli kerrosti kevyen hiekan pääasiassa rannansuuntaisiksi rantadyyneiksi. Maan kohoaa alueella lähes sentin vuodessa, jolloin ...
Lue lisää

Jurmon saari

Jurmon saari on kappale III Salpausselkään kuuluvaa reunamuodostumaa. Sen ylimmät kohdat kohosivat merestä n. 4 000 vuotta sitten. Saari on noin 5 km pitkä. Sen itäpää muodostuu 3 km pitkästä, loivasti polveilevasta selänteestä ja länsipää kolmesta rinnakkaisselänteestä. Rantavoimat ovat voimakkaasti muotoilleet pääselännettä. Sen pinta on ...
Lue lisää

Yyterin hiekkarannat

Yyterin hiekkadyynit ovat tuulen kasaamia hiekkakinoksia, jotka ovat parhaiten nähtävissä juuri rannikkoseudulla. Alueelta löytyy lisätietoa erilaisista dyynityypeistä ja niiden synnystä. Yyterin hiekkarannat on suosittu lomakohde. Yyterin hiekkarannat Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Yyterin hiekkarannat Kunta (paikannimi): Pori Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Maaperä, Ranta Koordinaatit (WGS84): 21.52597034, 61.56367098 ...
Lue lisää

Merenkurkun saaristo

Merenkurkku eli Kvarken on 70-80 km leveä Pohjanlahden kapein osa Vaasan länsipuolella. Sen maankohoamisrannikko on Suomen geologisista ihmeistä suurin. Missään muualla geologinen muutos ei ole niin selvä, nopea ja laaja kuin täällä. Maankohoaminen tarkoittaa maanpinnan hidasta nousua. Se johtuu Suomessa viime jääkaudesta, jolloin jäätikkö painoi ...
Lue lisää

Salpausselän reunamuodostuma

Salpausselät ovat viimeisen jääkauden päätösvaiheen aikana syntyneitä reunamuodostumia, jotka koostuvat moreeniselänteistä, harjuista ja deltoista. Palvelun tyyppipaikka on Lahden keskustan lähistön muodostumat. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Salpausselän reunamuodostuma Kunta (paikannimi): Lahti Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Maaperä, Reunamuodostuma Koordinaatit (WGS84): 25.61830992, 60.98226706 Koordinaatit (Euref): 425232.3166, 6761600.5793 Koordinaatit kuvassa
Lue lisää

Torronsuon erämaa-alue

Noin 13 km pitkä ja 2-3 km leveä Torronsuo Tammelassa on yksi Etelä-Suomen suurimmista ja edustavimmista keidassoista. Suo on säilynyt lähes luonnontilaisena, vain suon laide on paikoin viljelty ja reuna-alueilta on suoritettu turpeennostoa kotitarvekäyttöön. Ennen 90-lukua suurin osa suosta oli jo suojeltu, nykyään siellä on ...
Lue lisää

Patvinsuon suoalue

Patvinsuo Pohjois-Karjalassa sijaitsee Koitereen pohjoispuolella hyvien kulkuyhteyksien varrella. Se rajautuu sivuiltaan harjumuodostumiin ja pohjoispuoleltaan Pielisjärven reunamuodostuman reunamoreeniselänteisiin. Patvinsuossa on piirteitä sekä eteläisistä karuista keidassoista että pohjoisista rehevistä aapasoista. Alue on siis edellisten suoyhdistymätyyppien vaihettumisvyöhykkeellä. Paksuturpeiset, pitkulaisista mättäistä, kermeistä ja niiden välisistä märistä suonsilmäkkeistä eli kuljuista ...
Lue lisää

Hämeenkankaan harjujakso

Sisä-Suomen reunamuodostuman kanssa samaan kokonaisuuteen kuuluva mutta sitä nuorempi Hämeenkangas on kerrostunut mannerjäätikön vierekkäisten kielekkeiden saumaan. Toinen kieleke virtasi pohjoisesta ja toinen lännestä. Jäävirtojen kuljettamasta ja kerrostamasta aineksesta muodostui yhtenäinen idästä länteen suuntautunut ”harju”, joka on paikoin, esim. Soininharjun kohdalla hyvin kapea ja jyrkkä. Tämä ...
Lue lisää