Maakunnallinen

Nupurin hiidenkirnut

Nupurin kirnuryhmä sijaitsee kalliorinteessä, jonka porrasmaisissa muodoissa ja pystypinnoissa kuvastuu graniitille tyypillinen kuutiorakoilu. Kaikki seitsemän kirnua sijaitsevat kallion notkelmissa pienten etelälounaaseen aukeavien kallioseinämien suojassa. Kirnujen halkaisija on noin 0,5–1,5 m ja osa on täyttynyt karikkeella. Jään alla paineenalaisena virtaava vesi kovertaa kallioon hiidenkirnuja kuljettamansa kiviaineksen ...
Lue lisää

Kaupunginkallion hiidenkirnut

Kaupunginkallion hiidenkirnuryhmä koostuu kolmesta kirnusta, joista suurin on 1,5 m leveä ja takaseinästä mitattuna 2,5 m syvä. Kaksi muuta ovat matalia ja vain noin 50–60 cm leveitä. Kirnut ovat kovertuneet kallioon sulavan mannerjäätikön reunan alla paineenalaisena virranneen veden ja sen mukana kulkeutuneen kiviaineksen sekä kavitaation ...
Lue lisää

Veinin siirtolohkareikko

Siirtolohkareet ovat mannerjäätikön mukana kauas lähtöpaikastaan kulkeutuneita ja maastossa ympäristöstään hyvin erottuvia lohkareita. Veinin lohkareikko koostuu 5–6 suuresta, noin 4 m läpimitaltaan olevasta siirtolohkareesta, jotka muodostavat paikallisesti merkittävän maisemaelementin. Lisäksi lähistöllä on hajallaan useita pienempiä lohkareita. Lohkareet ovat hiukan pyöristyneitä, mutta osin nykyisellä paikallaan erillisiksi ...
Lue lisää

Hanikan rapakivi-siirtolohkare

Hanikan siirtolohkare on noin 5 m korkea, teräväsärmäinen ja tyypiltään viborgiittista rapakiveä. Kivipinnalla näkyviä pyöreitä kalimaasälpärakeita ympäröi siis usein vaalea plagioklaasikehä. Kivilajin perusteella lohkare on peräisin idän suunnasta Viipurin rapakivi­alueelta ja kulkeutunut nykyiselle paikalleen Baltian jääjärvessä ajelehtineen jäävuoren mukana. Koska rapakiven keskitiheys on 2,6 tonnia/m3, ...
Lue lisää

Helsinkiittijuonia amfiboliitissa

Espoossa Mikkelänkallio 3:n kohdalla tien eteläpuolella on kallioleikkaus, jonka pääkivilaji on tummasävyinen amfiboliitti (ja sarvivälkegneissi). Tummalla kivipinnalla erottuu lisäksi pieniä vaaleasävyisiä juonia. Ne ovat helsinkiitti-nimistä harvinaista kivilajia. Geologi Aarne Laitakarin vuonna 1918 ensimmäisen löytöpaikan mukaan nimeämä kivilajierikoisuus koostuu vaaleasta albiitista ja punaruskeasta epidotiitista. Kyseisten mineraalien ...
Lue lisää

Korkea-Mauran jääluola

Korkea-Mauran jääluola on Inari-järven eteläosassa sijaitseva luola, jonka sisällä oleva jää on pysynyt sulamattomana vähintään 500 vuoden ajan. Sitä on käytetty kalakellarina. Luolalle pääsee veneellä Veskonniemeltä. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Korkea-Mauran jääluola Kunta (paikannimi): Inari Kategoria: Maakunnallinen Tyyppi: Erikoiskohde, Koordinaatit (WGS84): 27.64584000, 68.83886000 Koordinaatit (Euref): ...
Lue lisää

Hiidenportin rotkolaakso

Hiidenportin rotkolaakso on syntynyt jääkauden muovatessa maankuoren muinaisia kalliopoimuja. Hiidenportin kanjonin kautta Sotkamon alueen jääjärven purki vetensä kohti kaakkoa. Alueella on reittejä ja opastus. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Hiidenportin rotkolaakso Kunta (paikannimi): Sotkamo Kategoria: Maakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ja maisema, Hiidenportti Koordinaatit (WGS84): 29.00981189, 63.89348588 Koordinaatit ...
Lue lisää

Korkattivuoren luontopolku

Haapaveden Korkattivuori on avokallioiden rikkomaa kuivaa, mäntyvaltaista kangasmaastoa, jossa on viitoitettu luontopolku. Vuori on myös Oulun läänin länsiosien korkein paikka. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Korkattivuoren luontopolku Kunta (paikannimi): Haapavesi Kategoria: Maakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ja maisema, Koordinaatit (WGS84): 25.52544000, 64.19639000 Koordinaatit (Euref): 428387.5900, 7119728.0800 Koordinaatit kuvassa
Lue lisää

Ilveskiven siirtolohkare

Ilveskivi on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista. Sillä on korkeutta 16 metriä ja se sijaitsee kallion päällä, jonka korkeus merenpinnasta on noin 78 metriä. Kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkki ja sitä käy ihailemassa vuosittain tuhansia ihmisiä jopa ulkomailta saakka. Kivi on saanut ilveksen mukaan, koska siirtolohkareen kivisessä ...
Lue lisää

Halsuan Töppösenluolikot

Töppösen luolikot on muinaisranta, joka on syntynyt viimeisen jääkauden jälkeen Ancylusjärven vaiheiden aikana. Järven vedet ovat huuhtoneet hiekan ja mullan mennessään, jättäen jäljelle paljastuneen rantakivikon. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Halsuan Töppösenluolikot Kunta (paikannimi): Halsua Kategoria: Maakunnallinen Tyyppi: Maaperä ja maisema, Koordinaatit (WGS84): 24.28540000, 63.41647000 Koordinaatit ...
Lue lisää