Kansainvälinen

Hämeenkankaan harjujakso

Sisä-Suomen reunamuodostuman kanssa samaan kokonaisuuteen kuuluva mutta sitä nuorempi Hämeenkangas on kerrostunut mannerjäätikön vierekkäisten kielekkeiden saumaan. Toinen kieleke virtasi pohjoisesta ja toinen lännestä. Jäävirtojen kuljettamasta ja kerrostamasta aineksesta muodostui yhtenäinen idästä länteen suuntautunut ”harju”, joka on paikoin, esim. Soininharjun kohdalla hyvin kapea ja jyrkkä. Tämä ...
Lue lisää

Kauhanevan suoalue

Suurimmaksi osaksi luonnontilaisena säilynyt Kauhaneva sijaitsee Kauhajoella Etelä-Pohjanmaalla. Se on kansallispuistoaluetta, jossa on mukana kappale Pohjankankaan pitkästä, jäätikön sulamisvesien kerrostamasta muodostumasta. Kauhaneva koostuu kolmesta konsentrisesta kermikeitaasta, joita yhdistävät tasaisemmat aapasuoluonteiset neva-alueet. Kermien väliset kuljut ovat monin paikoin suuria avovesiallikoita. Pääasiassa suot ovat aukeita, paikoin kasvaa ...
Lue lisää

Kivikauden keskus Kierikki

Kierikkeskus on Yli-Iissä sijaitseva arkeologinen näyttely- ja toimintakeskus, joka esittelee paikallisten löytöjen avulla seudun esihistoriallisen asutuksen vaiheita. Alueelta on löydetty noin 60 kivikautista muinaismuistokohdetta tai kohderyhmää. Geologia, luonnonmaiseman kehityksen kautta, antaa Suomessa ainutlaatuiselle muinaismuistojen keskittymälle puitteet ja kehystarinan. Yli-Iin vapautuessa mannerjäätikön alta noin 10 500 ...
Lue lisää

Kolvananuuron rotkolaakso

Kolvananuuro on Pohjois-Karjalan tunnetuin rotkolaakso. Kolvananuuro edustaa itäisessä Suomessa voimakkaimmin kehittynyttä luode-kaakko –suuntaista ruhjesuuntaa. Rotkon kallioseinämien korkeus on enimmillään 50 metriä. Kolvananuuro on osa kymmenien kilometrien mittaista siirroslinjaa, johon rajoittuvat kalliolohkot ovat liikkuneet toisiinsa nähden mahdollisesti jopa kahden kilometrin matkan. Kolvananuuro lähiympäristöineen on ainoa paikka ...
Lue lisää
  • 1
  • 2