Kansainvälinen

Nuuksion pallokivi

Pallokivet ovat kivisulasta syvällä maankuoressa kiteytyneitä kiviä, joilla on erikoinen rakenne. Kivi koostuu monikehäisistä palloista sekä niitä sitovasta perusmassasta. Rakenne on yleisin graniitissa, mutta sitä tavataan myös, muissa syväkivissä, kuten gabroissa ja dioriiteissa. Pallot ovat muodostuneet kivisulan täyttämässä tilassa kiinteiden kiteytymiskeskusten, tyypillisesti yksittäisten mineraalikiteiden ympärille ...
Lue lisää
Propallokiven ja pallokiven kontakti, Nuuksio, Espoo.

Karkkilan ruukkimuseo

Karkkilan Kulosuonmäestä (Rautamäestä) louhittiin rautamalmia vuosina 1817-1819, 1824-1896. Kaivos sijaitsee Valtatie 2:n varrella noin 8 km Karkkilasta Poriin päin oikealla puolella Kaivoskuja). Mäen laelle johtaa polku, joten kaivoskuilut ovat kaikkien nähtävillä. Kaivoksen kuilut ovat n. 90 m. syviä. Malmia saatiin n. 30 000 tn pitoisuuden ...
Lue lisää

Merenkurkun saaristo

Merenkurkku eli Kvarken on 70-80 km leveä Pohjanlahden kapein osa Vaasan länsipuolella. Sen maankohoamisrannikko on Suomen geologisista ihmeistä suurin. Missään muualla geologinen muutos ei ole niin selvä, nopea ja laaja kuin täällä. Maankohoaminen tarkoittaa maanpinnan hidasta nousua. Se johtuu Suomessa viime jääkaudesta, jolloin jäätikkö painoi ...
Lue lisää

Asikkalan jääkausitie

Asikkalan jääkausitie käsittää seitsemän maastokohdetta, joissa voi perehtyä Päijät-Hämeen maiseman ja luonnon syntyyn ja kehitykseen. Kohteissa kuvatut tapahtumat kertovat jääkausiajan kerrostumista, mannerjään reunan liikkeistä, Itämeren ja Päijänteen vedenpinnan tasoista sekä eteläisen Suomen kasvillisuuden muutoksista. Reitin pituus on noin 100 kilometriä. Eteläisen Päijänteen alueella maisema on ...
Lue lisää

Söderfjärdenin meteorikraateri

Söderfjärdenin asteroidin törmäyksessä syntynyt rakenne sijaitsee 8 km Vaasan keskustan eteläpuolella ja on nykyisin kuivattu peltoaukeama. Pinnanmuodoiltaan se on tasainen ~5.3 kilometriä läpimitaltaan oleva peltoaukea. Reunoiltaan rakenne muodostaa erikoisen kuusikulmaisen muodon. Aluetta kehystävät muutamien kallioalueiden lisäksi selvästi havaittavat De Geer - moreenimuodostumat sekä länsilounaassa myös ...
Lue lisää

Rokua Geopark

Rokua on kappale Ilomantsista Hailuotoon ulottuvaa noin 400 km pitkää harjujaksoa. Rokua Geoparkissa geologiset muodostumat lomittuvat aikatasolla toisiinsa palapelin tavoin ja muodostavat nyt nähtävän maisemakokonaisuuden. Vanhimmat palat ovat vuosimiljardien ikäisiä gneissikallioita ja nuorimmat maaperämuodostumat ovat syntyneet viimeksi kuluneen 11 000 vuoden aikana. Rokualla sijaitsevat Suomen ...
Lue lisää

Hämeenkankaan harjujakso

Sisä-Suomen reunamuodostuman kanssa samaan kokonaisuuteen kuuluva mutta sitä nuorempi Hämeenkangas on kerrostunut mannerjäätikön vierekkäisten kielekkeiden saumaan. Toinen kieleke virtasi pohjoisesta ja toinen lännestä. Jäävirtojen kuljettamasta ja kerrostamasta aineksesta muodostui yhtenäinen idästä länteen suuntautunut ”harju”, joka on paikoin, esim. Soininharjun kohdalla hyvin kapea ja jyrkkä. Tämä ...
Lue lisää

Kauhanevan suoalue

Suurimmaksi osaksi luonnontilaisena säilynyt Kauhaneva sijaitsee Kauhajoella Etelä-Pohjanmaalla. Se on kansallispuistoaluetta, jossa on mukana kappale Pohjankankaan pitkästä, jäätikön sulamisvesien kerrostamasta muodostumasta. Kauhaneva koostuu kolmesta konsentrisesta kermikeitaasta, joita yhdistävät tasaisemmat aapasuoluonteiset neva-alueet. Kermien väliset kuljut ovat monin paikoin suuria avovesiallikoita. Pääasiassa suot ovat aukeita, paikoin kasvaa ...
Lue lisää

Kivikauden keskus Kierikki

Kierikkeskus on Yli-Iissä sijaitseva arkeologinen näyttely- ja toimintakeskus, joka esittelee paikallisten löytöjen avulla seudun esihistoriallisen asutuksen vaiheita. Alueelta on löydetty noin 60 kivikautista muinaismuistokohdetta tai kohderyhmää. Geologia, luonnonmaiseman kehityksen kautta, antaa Suomessa ainutlaatuiselle muinaismuistojen keskittymälle puitteet ja kehystarinan. Yli-Iin vapautuessa mannerjäätikön alta noin 10 500 ...
Lue lisää

Kolvananuuron rotkolaakso

Kolvananuuro on Pohjois-Karjalan tunnetuin rotkolaakso. Kolvananuuro edustaa itäisessä Suomessa voimakkaimmin kehittynyttä luode-kaakko –suuntaista ruhjesuuntaa. Rotkon kallioseinämien korkeus on enimmillään 50 metriä. Kolvananuuro on osa kymmenien kilometrien mittaista siirroslinjaa, johon rajoittuvat kalliolohkot ovat liikkuneet toisiinsa nähden mahdollisesti jopa kahden kilometrin matkan. Kolvananuuro lähiympäristöineen on ainoa paikka ...
Lue lisää
  • 1
  • 2