Kallioperä ja maisema

Hiidenportin rotkolaakso

Hiidenportin rotkolaakso on syntynyt jääkauden muovatessa maankuoren muinaisia kalliopoimuja. Hiidenportin kanjonin kautta Sotkamon alueen jääjärven purki vetensä kohti kaakkoa. Alueella on reittejä ja opastus. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Hiidenportin rotkolaakso Kunta (paikannimi): Sotkamo Kategoria: Maakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ja maisema, Hiidenportti Koordinaatit (WGS84): 29.00981189, 63.89348588 Koordinaatit ...
Lue lisää

Neitvuoren näköalapaikka

Mikkelissä, erämaisen Luonteri järven rannalla sijaitseva Neitvuori on tunnettu näköalapaikka. Paikka on saanut nimensä siitä, kun Isovihan aikaan venäläisiä paennut neito syöksyi alas jyrkänteeltä. Sitä ennen paikka tunnettiin Hiidenvuorena. Perimätiedon mukaan Neitvuorella on myös käärmeiden käräjäpaikka. Alueen kallioperän kivilaji on kiillegneissin ja graniitin muodostama seoskivi, ...
Lue lisää

Saana-tunturi

Saana tunturi (1029 m) on Suomen ainoassa Skandien vuoristoon ulottuvassa osassa. Se kohoaa 556 metriä läheisen Kilpisjärven pintaa ylemmäksi. Saana on Suomen tunnetuimpia tuntureita ja suosittu nähtävyys ja retkeilykohde. Saanan huipulle johtaa neljän kilometrin mittainen polku, joka lähtee Kilpisjärven retkeilykeskukselta. Saanatunturi ilmasta kuvattuna Aihepiiristä muualla ...
Lue lisää

Paasselän meteorikraateri

Samankaltaisia kokemuksia on raportoitu myös Suomen Paasselältä. Jänisjärveä paljon muistuttava Paasselkä on yksi Suomen tähän mennessä löydetyistä 11:sta meteoriittikraatterista. Paasselkä sijaitsee Saimaan Oriveden eteläosassa. Pituutta järvellä on 13 kilometriä ja leveyttä noin 10 kilometriä eli se on vain vähän Jänisjärveä pienempi. Paasselkä varmistui meteoriittikraatteriksi vuonna ...
Lue lisää

Korsnäsin vanha kaivos ja luontopolku

Korsnäs on vanha suljettu lyijykaivos jonka erikoisuutena ovat harvinaiset mineraalit. Vuosina 1958-1972 käytössä ollut lyijykaivos edustaa pohjalaista teollisuushistoriaa. Kaivos on tunnettu maailmanlaajuisesti harvinaisten mineraalien ansiosta. Korsnäsin kaivostoimintaan johtaneet lyijymalmilohkareet löysi ensimmäisen kerran malminetsijä Gottfrid Pistol vuonna 1950. Geologian tutkimuskeskus aloitti tutkimukset ja malmin määrä todettiin ...
Lue lisää

Syötteen tunturi

Syötteen tuntureita on sanottu Suomen eteläisimmäksi tunturialueeksi, jonka geologia edustaa ultraemäksisiä kiviä. Alueella on edustavia aapasoita ja aarnimetsiä. Alue on osittain kansallispuistona, osittain matkailukohteena. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Syöteen tunturi Kunta (paikannimi): Pudasjärvi Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ja maisema, Tunturi Koordinaatit (WGS84): 27.61033753, 65.62412020 Koordinaatit ...
Lue lisää

Torisevan rotkojärvet

Eripuolille Suomea on muovautunut jyrkkärinteisiä rotkolaaksoja kallioperän rikkonaisiin vyöhykkeisiin. Useimmat niistä ovat jäätikköjokien kuluttamia ylivirtauskuruja. Rotkot voivat olla kilometrien pituisia ja useita kymmeniä metrejä syviä. Nykyisin niiden pohjalla on usein joki, lampi, järvi tai suo. Suurimmista rotkolaaksoista käytetään myös nimitystä kanjoni. Virtain Torisevan rotkojärvien rotkolaakso ...
Lue lisää

Kolin vaaramaisema

Koli on kappale kauneinta Suomea, se on yksi kansallismaisemistamme. Geologisesti Koli on yksi tärkeistä geotoopeistamme, jonka kivilajikerroksissa on näkyvissä kallioperämme muinainen kehitys. Koliin tutustumisen voi aloittaa katselemalla ja vertailemalla Pielisen rantahiekan ja kovan kvartsiittisen kallion aallonmerkkien eroja Peiponpellon tienhaarasta Mäkrälle nousevan polun varressa. Aallonmerkkien ikäero ...
Lue lisää