Kallioperä ja maisema

Haukilahden silokalliot ja eroosiotörmä

Haukilahden silokalliot ovat kohonneet merestä muutamia satoja vuosia sitten. Kallioiden pinta ei ole ehtinyt rapautua, joten mannerjäätikön pohjaosassa kulkeutuneiden kivien synnyttämät uurteet näkyvät erittäin selvästi. Kalliosta mitattu uurresuunta, 330 astetta, osoittaa tarkasti alueen yli luoteen suunnasta kohti kaakkoa virranneen jäämassa kulkusuunnan. Joskus jäätikköjää ja sen ...
Lue lisää
haukilahden_rantatorma

Saarijärven silokalliot

Saarijärven eteläosassa on runsaasti jäätikön hiomia kalliorantoja. Niistä edustavin on silokallio, joka muodostaa Mustakorven kohdalla järveen 50 m pitkän niemen. Silokalliomuoto on hyvin kehittynyt, mutta uurteiden löytäminen vaatii tarkkaa silmää. Kalliopintaa hallitsee rapautumisen esiin tuoma rakopintojen verkosto. Saarijärven silokallioniemen rinnakkaiskohteena on pitkä ja kapea Mustakorven ...
Lue lisää

Nuuksion rotkolaakso

Nuuksion järviylänkö sijaitsee Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen kuntien alueella. Alueen säilyminen lähes luonnontilaisena pääkaupunkiseudun kupeessa tekee siitä erikoislaatuisen, ja alue onkin suosittu ulkoilu- ja retkeilykohde. Järviylänkö sijaitsee pääosin 50-100 metrin korkeudella merenpinnasta ja on suurelta osin karua kalliomaata mäkineen ja niitä pirstovine murroslaaksoineen. Alueen erämaisimpaan ...
Lue lisää
Luola Nuuksion kansallispuistossa, Espoo, Haukkalampi.

Torisevan rotkojärvet

Eripuolille Suomea on muovautunut jyrkkärinteisiä rotkolaaksoja kallioperän rikkonaisiin vyöhykkeisiin. Useimmat niistä ovat jäätikköjokien kuluttamia ylivirtauskuruja. Rotkot voivat olla kilometrien pituisia ja useita kymmeniä metrejä syviä. Nykyisin niiden pohjalla on usein joki, lampi, järvi tai suo. Suurimmista rotkolaaksoista käytetään myös nimitystä kanjoni. Virtain Torisevan rotkojärvien rotkolaakso ...
Lue lisää

Kolin vaaramaisema

Koli on kappale kauneinta Suomea, se on yksi kansallismaisemistamme. Geologisesti Koli on yksi tärkeistä geotoopeistamme, jonka kivilajikerroksissa on näkyvissä kallioperämme muinainen kehitys. Koliin tutustumisen voi aloittaa katselemalla ja vertailemalla Pielisen rantahiekan ja kovan kvartsiittisen kallion aallonmerkkien eroja Peiponpellon tienhaarasta Mäkrälle nousevan polun varressa. Aallonmerkkien ikäero ...
Lue lisää

Yllästunturi

Yllästunturin alueelta löytyy kvartsiittisia kallioita, joita leikkaavat jääkauden sulavesien uurtamat uomat ja kalliojyrkänteiden juurelle muodostuneet kanjonijärvet (saivot). Alueelta löytyy merkittyjä reittejä, sekä lisätietoa maiseman kehityksestä. Maisema Ylläkseltä pohjoiseen. Kuva: Jari Väätäinen, GTK Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Yllästunturi Kunta (paikannimi): Kolari Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ja ...
Lue lisää

Huosianmaankalliot

Huosianmaankallion luonto koostuu kalkkipitoisesta kallioista ja erityyppisistä soista, kuten lettokorvesta ja luhtaletosta. Huosianmaankalliolla löytyy myös muinaisen kalkkiuunin jäännökset. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Huosianmaankalliot Kunta (paikannimi): Vimpeli Kategoria: Maakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ja maisema, Koordinaatit (WGS84): 24.06970000, 63.16660000 Koordinaatit (Euref): 352456.6800, 7007519.1500 Koordinaatit kuvassa
Lue lisää

Kevon kanjoni

Suomen suurin, syvin, korkein ja levein kanjoni. Noin 60 miljoonaa vuotta sitten Kevon kanjonin paikalla lainehti pohjoisesta Rovaniemen tienoille ulottunut merenlahti. Sen rannoilla kasvoi subtrooppista metsää. Nykyään vain moreenin alta paikoin löytyvä savi ja moreenista löytyvät, uudelleen kerrostuneet mikrofossiilit todistavat niistä. Alppilainen vuorenpoimutus aiheutti Lapissa ...
Lue lisää

Korouoman rotkolaakso

Korouoma on noin 30 kilometriä pitkä luode-kaakkosuuntainen ruhjelaakso. Se on osa satoja miljoonia vuosia vanhaa kallioperän ruhjevyöhykettä, joka kulkee Rovaniemeltä Kemijokilaaksoa seuraten Auttiin ja Auttikönkäälle ja Korouoman kautta Kuusamoon. Korouoman keskiosassa ruhjelaakso muodostaa ympäröivän maaston alapuolelle kuluneen rotkolaakson, jonka seinämät ovat paikoin kymmeniä metrejä korkeita ...
Lue lisää

Åvan allas

Åvan allas on intruusiomuodostuma, jossa nestemäinen, kuuma kivimassa on ylös noustessaan tunkeutunut paikalla sijainneen hauraan graniittikupolin paikalle, ja muodostaa nykyisen Åvaa ympäröivän gneissikehän. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Åvan allas Kunta (paikannimi): Brändö Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Kallioperä ja maisema, Allas Koordinaatit (WGS84): 21.02553010, 60.47156554 Koordinaatit (Euref): ...
Lue lisää