Kallioperä ja maisema

Rövarenin kalliosaari

Rövaren kalliosaaren pääkivilaji on seoksinen (migmatiittinen) kvartsi-maasälpägneissi. Kivi koostuu kahdesta erilaisesta ja eri-ikäisestä osasta. Rövarenin kalliopintojen raitainen ulkoasu johtuu tummasävyisten gneissikerrosten ja niiden joukkoon myöhemmin kiteytyneiden punasävyisten graniittisten osien vuorottelusta. Kiven gneissiosat ovat kiteytyneet muinaismeren pohjalle 1 900–1 880 miljoonaa vuotta sitten kerrostuneesta hiekasta ja ...
Lue lisää

Hauklammen murroslaakso ja jyrkänne

Espoon pohjois- ja luoteisosien maisemaa luonnehtivat laajat kallioalueet. Paikoin maasto koostuu hehtaarien laajuisista helppokulkuisista avokalliotasanteita. Toisaalla liikkumista vaikeuttavat kallioperää rikkovat murroslaaksot, jotka näkyvät kartassa pitkänomaisina järvijonoina ja soistumina. Murroslaaksojen jyrkkäreunaisten, usein porrasmaisesti laskeutuvien ja lohkareisten seinämien lakialueet ovat luonnonkauniita näköalapaikkoja. Eräs sellainen on Hauklammen itärantaan ...
Lue lisää

Mustakallion maisemapaikka ja Pitkäjärven murroslaakso

Pohjois-Espoon järviylängön muodostava kallioalue on jakaantunut maankuoren liikunnoissa syntyneiden murrosvyöhykkeiden rajaamiksi lohkoiksi. Nuuksion murrosjaksot ovat seurausta kallioperän jännitystiloista kahden koko järviylänköä pohjoisessa ja etelässä rajaavan suurrakenteen välillä. Kallioperän murrokset kuvastuvat maisemassa pitkänomaisina laaksoina ja järvinä. Niistä vaikuttavin on Nuuksion Pitkäjärvi, joka kattaa osan liki 15 ...
Lue lisää

Nuuksionpään murroslaakso ja näköalapaikka

Pohjois-Espoon järviylängön perustan muodostaa laaja kallioalue, joka on jakaantunut maankuoren liikunnoissa syntyneiden syvien murrosvyöhykkeiden rajaamiksi lohkoiksi. Yleistäen voidaan sanoa, että Pohjois-Espoon ruhjevyöhykkeet ja niiden suuntaukset ovat seurausta kallioperän jännitystiloista kahden aluetta lounas-koillinen suunnassa rajaavan suurrakenteen välillä. Suurimmat murroslaaksot kuvastuvat maisemassa pitkänomaisina järvinä. Niistä vaikuttavin on ...
Lue lisää

Pääskyskallion näköalapaikka ja jyrkänteet

Pääskyskallion (Pääskysvuoren) pohjoisrinteellä on maisemapaikka, josta avautuu edustava näkymä Velskolan Pitkäjärven Pääskyslahdelle. Lahden suunta, pohjois-koillisesta etelä-lounaaseen, edustaa yhtä kolmesta ruhjesuunnasta, jotka kuvastuvat voimakkaasti Espoon pohjoisosan maisemakuvassa. Pääskysvuoren karu graniittinen lakialue kohoaa 40 m järven pinnan yläpuolelle. Paras näköalapaikka löytyy kuitenkin matalammalta kalliokumpareelta, jonka kärki muodostaa ...
Lue lisää

Lippukallion jyrkänne ja lohkareikko

Lippukallion granodioriittiselänteen länsireuna on Espoon komeimpia jyrkänteitä, osittain vähäisen puuston ja kallion punaisen värin ansiosta. Jyrkänteen korkeus on 12–14 m ja sen loivasti länteen kaatuvan (ylijyrkän) seinämän juurella on seinästä irronneita lohkareita. Suurimpien lohkareiden halkaisija on useita metrejä. Lippukallion granodioriitti on keskirakeista, heikosti suuntautunutta ja ...
Lue lisää

Karjakaivon silokalliot

Karjakaivon ulkoilualueen loivapiirteiset ja helppokulkuiset kallioselänteet poikkeavat Nuuksion alueen muutoin varsin vaihtelevasta kalliotopografiasta. Lakeasuon itäpuolelta alkava Karjakaivon nuotiopaikalle johtava polku ylittää laajan ja lähes tasalakisen kalliokohouman. Jäätikön hiomia kalliopintoja halkova reitti muodostaa maastoon kasvittoman leveän väylän. Alueen pääkivilaji on ns. Nuuksion graniitti. Kiven punertava väri ...
Lue lisää

Musslaxbergenin näköalakallio ja geokohteet

Musslaxbergenin tummasävyiset kalliot ovat noin 1 900 miljoonaa vuotta sitten meriympäristöön purkautuneita basalttisia laavoja ja tuhkakerrostumia. Noin 1 880–1 870 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen vuorenpoimutuksen kuluessa ne liuskettuivat ja kiteytyivät uudelleen amfiboliitiksi. Se on tummasävyinen ja rakenteeltaan suuntautunut kivilaji, jonka päämineraaleja ovat sarvivälkke ja plagioklaasi. Paikoin ...
Lue lisää

Kummelivuoren graniittikalliot ja muinaishauta

Kummelinvuori (Kummelberget) on jyrkkäpiirteinen liuskealueiden ympäröimä graniittimäki, joka kohoaa noin 55 m merenpinnan yläpuolelle. Graniitin lohkosuunnat aiheuttavat rinteiden rikkonaisuuden. Ainoastaan luoteeseen viettävät rinteet ovat jäätikön pyöristämiä. Laella on pronssikautinen muinaishauta ja sieltä avautuu näkymiä Espoonlahdelle.  Kummelinvuoren graniitti on syntynyt vanhempien sedimenttikivien sulaessa ja kiteytyessä uudelleen ...
Lue lisää

Kasavuoren näköalakallio ja geokohteet

Punertavasta mikrokliinigraniitista koostuvan Kasavuoren kallioinen huippu kohoaa 44 metriä merenpinnasta. Lakialueelta Suomenlahdelle avautuvaa näkymää on sanottu Espoon kauneimmaksi. Graniitille ominaisen vaakarakoilun vuoksi rinteet ovat paikoin porrasmaisia. Graniitista voi löytää suurina hajarakeina tummanpunaisia granaattikiteitä. Viime jääkaudella mannerjäätikkö ja sen pohjassa kulkeutunut kiviaines kuluttivat ja silottivat Kasavuoren ...
Lue lisää