Kallioperä

Jormuan ofioliittikivi

Jormuan ofioliitti on n. 1,9 miljardia vuotta vanha ja on tiettävästi vanhin paikka maailmassa missä muinaisen merenpohjan kerrostumien poikkileikkaus on yhä nähtävissä. Tyyppipaikka on Kontiomäen Mineraalissa. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Jormuan ofioliittikivi Kunta (paikannimi): Kajaani Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Kallioperä, Ofioliitti Koordinaatit (WGS84): 28.04219252, 64.31856878 Koordinaatit ...
Lue lisää

Pyterlahden louhos

Pyterlahden kaivokselta on louhittu tasalaatuista, punaista graniittia jo vuosisatojen ajan. Kiveä on käytetty mm. Tallinnan ja Pietarin rakennuksissa – Pietarin Iisakinkirkon pylväät ovat Pyterlahden graniittia. Aihepiiristä muualla KartallaPerustiedotQR-koodit Nimi: Pyterlahden louhos Kunta (paikannimi): Virolahti Kategoria: Valtakunnallinen Tyyppi: Kallioperä, Louhos Koordinaatit (WGS84): 27.73696366, 60.57280288 Koordinaatit (Euref): ...
Lue lisää

Hirvaan hiidenkirnut

Sukulanrakan hiidenkirnut kuuluvat Suomen tunnetuimpaan hiidenkirnualueeseen, jossa on nähtävissä 14 erikokoista hiidenkirnua. Sukularakan eli Hirvaan vuonna 1966 löydetyt hiidenkirnut ovat mannerjäätikön sulamisvesien kuluttamia. Paineen alaisena virranneeseen jäätikköjokeen syntyi Sukularakan kallioharjanteen kohdalle koski ja putouksia, joiden pyörittämät kivet ja lohkareet sorvasivat melko pehmeään kordieriitti-antofylliittikiveä olevaan kallioon ...
Lue lisää

Aitolahden hiilipussit

Harvan kunnan vaakunassa on geologinen kuva-aihe. Niistä erikoisin lienee Aitolahti, jonka vaakunaa koristavat kuminauhaa muistuttavat soikiot. Muotojen esikuva löytyy paikallisesta geologiasta. Kysymyksiä herättävään kuvavalintaan johtanut tapahtumaketju alkoi kesällä 1890, kun professori J.J.Sederholm löysi Aitolahden rantakallioista hiilipitoisia pussimaisia rakenteita. Vuonna 1913 Sederholm antoi löydölle nimen Corycium ...
Lue lisää

Haapaluoman maasälpälouhos

Etelä-Pohjanmaan tunnetuimpia jalo- ja korukivien esiintymispaikkoja ovat alueen vanhat teollisuusmineraalilouhokset ja näistä erityisesti kvartsi- ja maasälpälouhokset. Suurimpia ja pisimpään toimineita louhoksia ovat olleet Kuortaneen Kaatialan sekä Peräseinäjoen Haapaluoman maasälpälouhokset. Haapaluoman louhos oli toiminnassa pisimpään, yhteensä 43 vuotta 1954 - 1997 välisenä aikana. Louhostoiminnan loputtua Haapaluoman ...
Lue lisää

Säviän kordieriittikivi

Kordieriittia käytetään jalo-, koru- ja keräilykivenä. Tummansinistä kordieriittia on louhittu ajoittain Pielaveden Säviältä. Kordieriitti esiintyy yhdessä kvartsin kanssa kookkaina pahkuina granaattipitoisessa gneississä. Kivestä tehdään viistehionnalla usein pieniä 0.5-2 karaatin kiviä; suuremmat ovat usein lian tummia.Suomalaista kordieriittia käytetty jalokivenä mm. Tanskan kuningatar Margarethan rannekoruna ja Englannin ...
Lue lisää