Kallioperä

Elfvikin graniittilouhokset

Etelä-Leppävaaran ja Laajalahden alueelta on louhittu rakennuskivikäyttöön tummanpunaista, tasarakeista graniittia. Louhoksia tunnetaan yli kymmenen ja niistä saatua graniittia on käytetty rakennus-, kuvanveisto-, hauta- ja katukivinä. Venäläisten ryhdyttyä vuonna 1912 linnoittamaan Helsingin ympäristöä huomattiin Etelä-Leppävaaran graniitin käyttökelpoisuus. Kalliota louhittiin suruttomasti ja kiveä upotettiin linnoitusrakenteisiin valtavia määriä. ...
Lue lisää

Harmaakallion moroutuva viborgiittilohkare

Tillinmäen pari metriä korkea rapakivilohkare on tyypiltään viborgiitti. Lohkare on kulkeutunut nykyiselle paikalleen idän suunnasta Viipurin rapakivimassiivin alueelta Baltian jääjärvessä ajelehtineiden jäävuorien mukana. Lohkareen arvoa lisää se, että sen lounaissivulla näkyy havainnollisesti rapakiven taipumus moroutua soran kaltaiseksi irtomaaksi. Rapakiven moroutumisherkkyys johtuu kiven karkearakeisuudesta ja porfyyrisestä ...
Lue lisää

Karhusuon hiidenkirnu

Karhusuon hiidenkirnu sijaitsee Karhusuon asuinalueen ja Kellonummen hautausmaan välisessä metsässä ympäröiviä kallomäkiä hieman matalammalla kallioselänteellä. Kirnu on vain puoli metriä leveä ja syvä, eikä lähialueilta tunneta muita vastaavia.  Muutamien satojen metrien päässä kirnusta on jäätikköjokien kerrostamia pieniä hiekka- ja soramuodostumia. Kirnu lienee syntynyt sulavan jäätikön ...
Lue lisää

Heinäslammen rapakivisiirtolohkare

Heinäslammen rapakivilohkare on rapautumisen myötä haljennut kolmeen osaan, joista suurimman koko on noin 2 m x 2 m x 2,5 m. Lohkare sijaitsee Siikajärventieltä uimarannan pysäköintipaikkaa vastapäätä lähtevän kuntoradan kaakkoiskulman tuntumassa.  Paikasta, jossa kuntorata kulkee lähimpänä Heinäslampea, on siirtolohkareelle matkaa pohjoisen suuntaan noin 60 metriä. ...
Lue lisää

Bondasbergenin rapakivisiirtolohkare ja pirunpelto

Bongasbergenin kallioisessa mäkimaastossa kiertää 3,5 kilometrin pituinen Hannusmetsän luontopolku, jonka varrella on opastauluja. Reitin itäosassa on harvapuustoinen kallioalue, jonka pääkivilaji on 1 840–1 820 milj. v sitten kiteytynyt mikrokliinigraniitti. Kalliopinnat ovat jäätikön pyöreämuotoisiksi hiomia silokallioita ja sopivista kohdista voi löytää myös uurteita. Koordinaattipisteeksi on valittu sileällä ...
Lue lisää

Suomenojan siirtolohkare

Espoon suurimpiin lukeutuva, noin viisi metriä korkea Suomenojan siirtolohkare on viborgiittistä rapakiveä. Luonnonmuistomerkkinä vuonna 24.11.1986 rauhoitetun lohkareen eteläsivun alla on pieni ja matala onkalo, josta on käytetty myös luola-nimitystä. Viborgiitille ovat tunnusomaisia kivipinnalla näkyvät pyöreät kalimaasälpärakeet, joita ympäröi usein vaalea plagioklaasikehä. Kivilajin perusteella voidaan päätellä, ...
Lue lisää

Matinlahden rapakivi-siirtolohkareet

Matinlahden rapakivisiirtolohkareet löytyvät Matinkylän uimarannan pysäköintipaikan läheisyydestä ulkoilutien vierestä. Kivistä suurempi on pari metriä korkea. Lohkareet ovat viborgiittia ja näyttävät alkujaan muodostaneen yhden suuren kappaleen. Rapaki­vet koostuvat pääosin kvartsista, maasälvistä (kalimaasälpä, plagioklaasi) ja tummista mineraaleista (biotiitti, sarvivälke). Viborgiittisen rapakiven pinnalla näkyviä pyöreitä kalimaasälpärakeita ympäröi usein ...
Lue lisää

Nöykkiön Isokivi

Siirtolohkareet ovat mannerjäätikön mukana kauas lähtöpaikastaan kulkeutuneita ja maastossa ympäristöstään hyvin erottuvia lohkareita. Kattilalaaksonkatu 56:n kohdalla sijaitseva suuri, noin neljä metriä korkea Nöykkiön siirtolohkare on vanha maamerkki alueellaan ja vaikuttanut aikoinaan myös tien linjaukseen. Suurkortteli Isokivi on nimetty sen mukaan. Lohkare on myös Espoon kaupungin ...
Lue lisää

Bergöntien kuorisora

Rämsösund on aikoinaan ollut Bergön ja Ramsön saarien välinen kapea salmi, jota reunustivat kaakon ja luoteen suunnassa kallioperän murrosvyöhykkeeseen liittyvät kalliot. Kallioiden suojaamaan salmeen kerrostui kivennäismaan sekaan runsaasti simpukoiden kuoria. Sinisimpukan (Mytilus edulis) kuorien suuri määrä antaa maalle jopa sen vaalean, violetin värin. Rämsösundin kuorisora- ...
Lue lisää

Otsolahden amfiboliittipaljastuma

Tapiolan Otsolahden itärannalla on kallioalue, jonne johtaa polku Itärannan päässä olevalta parkkipaikalta. Kallioalueen eteläisimmät osat ovat graniittia, mutta Itäranta 2:n kohdalla rantakallio koostuu tummasta kivestä, joka on alkujaan tulivuoren laavaa. Kivisulan purkautumisesta on tosin ehtinyt kulua jo noin 1 900 miljoonaa vuotta. Pitkä ikä on jättänyt ...
Lue lisää