Kallioperä

Kyyhkysmäen siirtolohkare

Siirtolohkare eli hiidenkivi on iso kivi, jonka mannerjäätikkö on kuljettanut usein kauaksi emäkalliostaan. Kyyhkysmäki 18 ja 20 välissä aivan kävelytien vieressä on suurikokoinen haljennut grano­dioriittinen siirtolohkare. Porausjäljistä päätellen se on haljennut räjäyttämällä ja sen johdosta lohkareeseen on muodostunut läpi­kuljettava ”luola”. Lohkareen alkuperäinen läpimitta on ollut ...
Lue lisää

Keskuspuiston rapakivisiirtolohkare

Siirtolohkareet ovat mannerjäätikön mukana kauas lähtöpaikastaan kulkeutuneita ja usein maastossa ympäristöstään hyvin erottuvia lohkareita. Keskuspuiston siirtolohkareen koko on noin 2,5 m x 3 m x 4 m ja kivilaji rapakivi. Rapakivet ovat karkearakeisia graniitteja, jotka koostuvat kvartsista, maasälvistä (kalimaasälpä, plagioklaasi) ja tummista mineraaleista (biotiitti, sarvivälke). ...
Lue lisää

Hankalahdentien hiidenkirnu

Hankalahdentien hiidenkirnu on kalliorinteessä kymmenisen metriä Hankalahdentien itäpuolella noin 70 metriä Hankalahdentien ja Maulantien risteyksestä pohjoiseen. Seinämistään sammaloitunut ja karikkeen täyttämä hiidenkirnu on metrin leveä ja pari metriä syvä. Kallion kivilaji on granodioriitti. Hankalahdentien hiidenkirnu sijoittuu luode-kaakkosuuntaisen kallioperän ruhjeen reunalle. Ruhje on Pitkäjärven ruhjeen rinnakkaismuoto ...
Lue lisää

Fagerstenin rapakivisiirtolohkare

Olarissa, Olarinkadun ja Kuutamokadun risteyksessä sijaitsee yli kolme metriä korkea rapakivilohkare. Se on saanut nimensä kaupunkisuunnittelupäällikkö Nils-Erik Fagerilta, joka muutatti tielinjausta niin, että kivi säästyi. Kivessä näkyy porausuria ja sille on muurattu "kivijalka". Rapakivet ovat rakenteeltaan karkearakeisia ja lisäksi usein porfyyrisiä, jolloin tasarakeisessa perusmassassa on ...
Lue lisää

Nöykkiön Isokivi

Siirtolohkareet ovat mannerjäätikön mukana kauas lähtöpaikastaan kulkeutuneita ja maastossa ympäristöstään hyvin erottuvia lohkareita. Kattilalaaksonkatu 56:n kohdalla sijaitseva suuri, noin neljä metriä korkea Nöykkiön siirtolohkare on vanha maamerkki alueellaan ja vaikuttanut aikoinaan myös tien linjaukseen. Suurkortteli Isokivi on nimetty sen mukaan. Lohkare on myös Espoon kaupungin ...
Lue lisää

Bondasbergenin rapakivisiirtolohkare ja pirunpelto

Bongasbergenin kallioisessa mäkimaastossa kiertää 3,5 kilometrin pituinen Hannusmetsän luontopolku, jonka varrella on opastauluja. Reitin itäosassa on harvapuustoinen kallioalue, jonka pääkivilaji on 1 840–1 820 milj. v sitten kiteytynyt mikrokliinigraniitti. Kalliopinnat ovat jäätikön pyöreämuotoisiksi hiomia silokallioita ja sopivista kohdista voi löytää myös uurteita. Koordinaattipisteeksi on valittu sileällä ...
Lue lisää

Suomenojan siirtolohkare

Espoon suurimpiin lukeutuva, noin viisi metriä korkea Suomenojan siirtolohkare on viborgiittistä rapakiveä. Luonnonmuistomerkkinä vuonna 24.11.1986 rauhoitetun lohkareen eteläsivun alla on pieni ja matala onkalo, josta on käytetty myös luola-nimitystä. Viborgiitille ovat tunnusomaisia kivipinnalla näkyvät pyöreät kalimaasälpärakeet, joita ympäröi usein vaalea plagioklaasikehä. Kivilajin perusteella voidaan päätellä, ...
Lue lisää

Matinlahden rapakivi-siirtolohkareet

Matinlahden rapakivisiirtolohkareet löytyvät Matinkylän uimarannan pysäköintipaikan läheisyydestä ulkoilutien vierestä. Kivistä suurempi on pari metriä korkea. Lohkareet ovat viborgiittia ja näyttävät alkujaan muodostaneen yhden suuren kappaleen. Rapaki­vet koostuvat pääosin kvartsista, maasälvistä (kalimaasälpä, plagioklaasi) ja tummista mineraaleista (biotiitti, sarvivälke). Viborgiittisen rapakiven pinnalla näkyviä pyöreitä kalimaasälpärakeita ympäröi usein ...
Lue lisää

Bergöntien kuorisora

Rämsösund on aikoinaan ollut Bergön ja Ramsön saarien välinen kapea salmi, jota reunustivat kaakon ja luoteen suunnassa kallioperän murrosvyöhykkeeseen liittyvät kalliot. Kallioiden suojaamaan salmeen kerrostui kivennäismaan sekaan runsaasti simpukoiden kuoria. Sinisimpukan (Mytilus edulis) kuorien suuri määrä antaa maalle jopa sen vaalean, violetin värin. Rämsösundin kuorisora- ...
Lue lisää

Otsolahden amfiboliittipaljastuma

Tapiolan Otsolahden itärannalla on kallioalue, jonne johtaa polku Itärannan päässä olevalta parkkipaikalta. Kallioalueen eteläisimmät osat ovat graniittia, mutta Itäranta 2:n kohdalla rantakallio koostuu tummasta kivestä, joka on alkujaan tulivuoren laavaa. Kivisulan purkautumisesta on tosin ehtinyt kulua jo noin 1 900 miljoonaa vuotta. Pitkä ikä on jättänyt ...
Lue lisää