Kallioperä

Kattilajärven lippaluola ja diabaasijuoni

Kattilajärven itärannan tuntumassa Kilpilammen eteläpuolella on kalliomäki, jonka länsirinteessä on kalliolippa. Lipan alle jää noin metrin korkuinen luolamainen tila, jonka takaseinässä ja katossa erottuu kapea itä-länsisuuntainen tummanharmaa raita. Se on diabaasijuoni, joka on syntynyt emäksisen kivisulan tunkeutuessa ja kiteytyessä jo aiemmin syntyneen granodioriitin heikkousvyöhykkeeseen. Diabaasi ...
Lue lisää
kattilajarvi_diabaasi_2

Friisinkallion geokohteet

Friisinkallion (Högbergen) on graniittinen kalliomäki, joka sijaitsee keskellä taajamaa. Lakialueiden korkeus on noin 50 m mpy ja kohteen koordinaattipisteeksi valitulta eteläiseltä huipuilta avautuu näkymiä merelle asti. Kallioalue on paikoin jyrk­kärinteinen ja lisäksi graniitin rakoilu aiheuttaa pienpiirteistä vaihtelua topografiaan. Alueen yli luoteesta kaakkoon virrannut mannerjäätikkö kulutti ...
Lue lisää
Friisinkallio

Tapiolan migmatiittikalliot

Tapiolan kulttuurikeskuksen ja uimahallin ulko­altaan välissä Garden Hotellin altaan kulmassa on kalliopaljastuma, jonka kivilaji on punerta­vaa migmatiittigraniittia. Kiven ulkoasu ja rakenne vaihtelee kallion eri osissa. Kivi on epähomogeenista seoskiveä (migmatiittia). Se sisältää erilaisia ja eri-ikäisiä osia. Kivipinnoilla näkyy harmaina haamumaisina jäänteinä vanhempaa graniitti­ainesta, nuorempaa punertavaa ...
Lue lisää

Bodomin graniitin kontakti

Espoon Järvenperässä osoitteessa Träskändan puistotie 13 on tiehen rajoittuva kallioleikkaus, jossa näkyy tasarakeisen Bodomin rapakivigraniitin ja harmaan seoksisen (migmatiittisen) kvartsi-maasälpägneissin kivilajiraja eli kontakti. Kontakti sijaitsee noin 20 m Träskändan puistotien ja Järvenperäntien risteyksen eteläpuolella. Leikkauksessa näkyvän punaisen rapakiven päämineraaleja ovat punainen kalimaasälpä, lasimainen kvartsi ja ...
Lue lisää

Hiidenpesän luola

Nuuksion kalliomaat koostuvat enemmän tai vähemmän tasalakisista kalliokumpareista ja niitä erottavista jyrkkäreunaisista murroslaaksoista. Laaksojen porrasmaisesti laskeutuvilta ja lohkareisilta rinteiltä löytyy pieniä kallio-onkaloita ja luolia. Eräs niistä on Hiidenpesä. Hiidenpesän luolan suuaukko sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisen graniittikallion länsirinteessä. Kohteelle noustaan mannerjäätikön kerrostamaa lohkareikkoa pitkin. Sisäänkäynti on ahdas, vain ...
Lue lisää

Brännbergsbackenin rapakivikalliot ja luolat

Brännbergsbacken kallioalue koostuu noin 1 645 miljoonaa vuotta sitten hitaasti syvällä maankuoressa kiteytyneestä ns. Bodomin rapakivigraniitista. Rapakivialue rajautuu kaakossa Pitkäjärven altaan kautta kulkevaan suureen kallioperän murroslaaksoon, jota voidaan seurata lounaan suunnassa Kirkkonummen Pikkalanlahdelle ja koillisessa se jatkuu Lahteen. Syvämurroksen pituus on siis noin 120 km.  ...
Lue lisää

Saunalahden rapautumaonkalo

Saunalahden rapautumaonkalon halkaisija on 0,9 m ja syvyys 2 m. Kolon pyöreä muoto muistuttaa hiidenkirnua, mutta sen seinämät eivät ole sileitä kuten hiidenkirnuissa. Onkalo on hitaasti edenneen rapautumisen tuottama ja syntynyt graniittiseen kallioperään jääkautta edeltäneellä eli preglasiaalisella ajalla. Tuolloin ilmasto on ollut lämmintä ja kosteaa, ...
Lue lisää

Kattilajärventien hiidenkirnu

Mannerjäätikön sulamisvesivirtojen pyörteisissä kohdissa vesi ja sen mukana liikkuva kiviaines koversivat kallioihin hiidenkirnuja. Kattilajärventien hiidenkirnu on 70 cm halkaisijaltaan ja muodostunut graniittikallion rinteeseen. Kirnun takaseinältä mitattuna se on noin 70 cm syvä, mutta matalin reuna edessä on vain 20 cm. Kattilajärventie 5 autotallin kohdalta alkaa ...
Lue lisää

Vallikallion kivilajikontakti

Leppävaaran Vallikallion laki kohoaa 50 m merenpinnan yläpuolelle. Kalliomäki koostuu ainakin kolmesta erilaisesta ja eri-ikäisestä kivilajista, joihin voi tutustua pyörätien varrella olevassa kallioleikkauksessa läheltä osoitetta Ajurinmäki 4. Kallioseinämän pohjoispään vaalean harmaa kivilaji on kvartsimaasälpägneissiä. Se on alun perin piioksidirikasta tuliperäistä kivisulaa, joka purkautui tulivuoresta maanpinnalle ...
Lue lisää

Kunnarlan siirtolohkare ja hiidenkirnu

Kunnarlan siirtolohkare ja kirnu löytyvät Pirttimäen ulkoilumajan jalkapallokentältä alkavan metsäpolun varrelta. Polku kulkee aidan viertä ja kääntyy aitauksen lounaiskulmasta kaakkoon. Siirtolohkare on noin 4 m korkea ja se löytyy 40 m päästä aitauksen kulmasta polun koillispuolelta. Kunnarlan siirtolohkare on Nuuksion alueelle tyypillistä mikrokliinigraniittia ja se ...
Lue lisää