Erikoiskohde

Leppävaaran pronssikautiset haudat ja muinaisranta

Kilon pellon ja pyöräilytien pohjoispuolen metsikössä, ulkoilureit­tien risteyksessä, on kaksi kiviröykkiötä. Ne ovat pronssikautisia hautoja, hiidenkiukaita, jotka on rakennettu kasaamalla pyöreähkö­jä muinaisrannan lohkareita. Hautoihin on luultavasti haudattu heimopäälliköitä. Yleensä hautaröykkiöitä rakennettiin meren rantaan. Noin 3 500 vuotta sitten Leppävaaran urheilupuiston au­kea oli meren poukamaa ja ...
Lue lisää
leppavaara_pronssikautinenhauta3

Astuvansalmen kalliomaalaukset

Astuvansalmen jyrkänteestä Yöveden salmessa voi järveltä päin katsottaessa tunnistaa valtavat puolittain sivuun kääntyneet kasvot. Kallio on antropomorfinen eli sen muodossa on jotain ihmismäistä. Jyrkänteessä on kovera, mannerjäätikön silottelema osio, jonka halki kulkee tumman gneissin ja vaalean graniitin kontakti. Graniittiseen osaan on punavärillä tehty 16 m ...
Lue lisää
Astuvansalmen kalliomaalauksia, Ristiina.

Ruokolahden salpalinja

Talvisodan jälkeen vuosina 1940-1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen rakennettiin puolustuslinja, jota kutsutaan Salpalinjaksi tai Salpa-asemaksi. Viralliselta nimeltään se on Suomen Salpa. Sen pituus oli 1 200 km, Virolahdelta Savukoskelle, ja se koostui erilaisista linnoitteista, taistelu- ja yhteyshaudoista sekä esteistä. Kivistä rakennettujen esteiden yhteispituus oli yli ...
Lue lisää

Oravaisten Kivipuisto

Oravaisten kivipuisto on rakennettu antamaan asiasta kiinnostuneille käsityksen planeettamme ja maamme muodostumisesta ja kehityksestä. Oravaisten kivipuiston kivilajit ovat pitkien, 4600 miljoonaa vuotta kestäneiden kehitysprosessien tuotteita. Kivipuistossa on yhteensä noin 100 kivilajia eri puolelta Suomea. Nähtävillä on mm. muinaista kivettynyttä soraa, kiteytynyttä tulivuoren tuhkaa, timantin isäntäkiveä ...
Lue lisää

Kokkolan luonnontieteellinen museo

Kieppi on monipuolinen ja upea kivi- ja mineraalikokoelma Kokkolan sydämessä. Kieppi koostuu kolmesta kokoelmasta: Veikko Salkion luontokokoelmasta, Viljo Nissisen mineraalikokoelmasta ja Armas Järvelän perhoskokoelmasta. Kokkolalainen keräilijä Viljo Nissinen (1914–2000) loi Kiepissä sijaitsevan kiehtovan mineraalikokoelman. Hän järjesti näytteet mineraalien kemiallisen koostumuksen ja kiderakenteen mukaan. Näytteiden kauneus ...
Lue lisää

Lampivaara ametistikaivos

Ametisti on läpinäkyvä, violetin värinen kvartsi. Sen värin aiheuttavat kvartsikiteen hilassa olevat rauta- ja alumiiniatomit. Mikäli ametisti ei ole läpinäkyvää, puhutaan ametistikvartsiitista. Suomen suurin ametistiesiintymä on vuonna 1985 löydetty Luoston Lampivaara, jossa nykyään toimii Arctic Ametisti Oy:n turistikaivos. Lampivaaran ametistit syntyivät Karjalaisen vuorenpoimutuksen aikana, 1 ...
Lue lisää

Heurekan Kivipuisto

Heurekan tiedekeskuksen pääsisäänkäynnin edustalla on kivipuisto, joka esittelee Suomen kallioperää. Kivet on sijoitettu alueelle maakunnittain. Kiviä on yhteensä 124 Ahvenanmaalta tuodusta ordovikikalkkikivestä aina Kittilän kultamalmiin asti. Kivipuistossa on nähtävillä mm. mantelilaavakiveä Hyvinkäältä, tyynylaavaa Siilinjärveltä, pallograniittia Nurmijärveltä, kyhmyliusketta Pihtiputaalta, korukiviä kuten ruusukvartsia, spektroliittia, rodoniittia, aventuriinikvartsiittia ja ...
Lue lisää

Outokummun museokaivos

Outokumpu oli vuodesta 1914 1990-luvulle asti Suomen suurin kuparikaivos. Se on nykyääni kaivosmuseo. Museokaivoksen käytävässä voi tarkastella mineralogialtaan erikoisia saostumia ja tippukiviä. Kaivosmuseo kertoo nykyaikaisen kaivostoiminnan vaiheista ja kaivoksen kivilajeista ja mineraaleista. Museosta voi kysyä pääsyä Mökkivaaran korukivilouhokseen, josta löytyy kromidiopsidia, uvaroviittigranaatteja, fuksiittia ja korkeakvartsia. ...
Lue lisää

Karkkilan ruukkimuseo

Karkkilan Kulosuonmäestä (Rautamäestä) louhittiin rautamalmia vuosina 1817-1819, 1824-1896. Kaivos sijaitsee Valtatie 2:n varrella noin 8 km Karkkilasta Poriin päin oikealla puolella Kaivoskuja). Mäen laelle johtaa polku, joten kaivoskuilut ovat kaikkien nähtävillä. Kaivoksen kuilut ovat n. 90 m. syviä. Malmia saatiin n. 30 000 tn pitoisuuden ...
Lue lisää

Suomen kivikeskus

Juuan Nunnanlahdessa sijaitseva Suomen Kivikeskus näyttelyineen sisältää Suomen oloissa ainutlaatuisen kokonaisesityksen kivestä ja sen käyttötavoista vuosituhansien takaa nykypäivään. Rakennuksen kidemuodoista johdettu arkkitehtuuri tarjoaa poikkeuksellisia tilavaikutelmia. Kahteen kerrokseen sijoittuvien näyttelyiden yhteispinta-ala yli 700 m2. Näyttelyt on rakennettu KIVI-teemaa eri näkökulmista esittelevien sisältöjen ympärille. Keskusaulassa mineraalit, kivilajit ...
Lue lisää