Korkeakosken putous

Suomen korkein koski.

Korkeakosken mainitaan olevan Suomen korkein koski. Vesi syöksyy siinä 46 m matkan rotkon pohjalle alas kallioseinämää. Komeimmillaan koski on korkean veden aikaan keväisin ja syksyisin. Rotko, johon vedet syöksyvät, on osa kaksi miljardia vuotta vanhaa, Vehmersalmelta Pielavedelle ulottuvaa siirrosta. Vierekkäiset kallioperän lohkot ovat sitä myöten siirtyneet toisiinsa nähden vaakasuunnassa 20-30 km ja pystysuunnassa yli puoli kilometriä. Siirroksen kohta rapautui ennen jääkautta syvälle. Mannerjäätikön sulamisvedet kuluttivat siirrokseen rotkon, joka jääkauden lopulla täyttyi jäätikköjoen kuljettamasta hiedasta. Jääkauden jälkeen Löytynjoki kulutti hietakerrostumiin parhaimmillaan yli 50 m syvän uoman. Koski syntyi paikalle, jossa kallio esti uoman kulumisen. Sen alapuolella uoman laidat elävät koko ajan. Joki kuluttaa rantojaan ja rinteet vyöryvät.

Nykyään koski ja sen alapuolella oleva kanjoni on rauhoitettu. Luontopolku kulkee läpi rauhoitusalueen.

Korkeakosken putous
Korkeakoski on Suomen korkein vapaana virtaava koski. Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Aihepiiristä muualla

Nimi: Korkeakosken putous
Kunta (paikannimi): Maaninka
Kategoria: Valtakunnallinen
Tyyppi: Maisema, Putous
Koordinaatit (WGS84): 27.06124443, 63.24156313
Koordinaatit (Euref): 503076.5254, 7012505.4034

Koordinaatit kuvassa

Korkeakosken putous (QR)