Kaatialan pegmatiitti

Kaatialan pegmatiittilouhos

Kaatiala on vanha teollisuusmineraalikaivos, josta louhittu graniittipegmatiittia. Kivilaji on syntynyt noin 1 885 miljoonaa vuotta sitten vanhemman kallioperän heikkousvyöhykkeisiin tunkeutuneen graniittisen kivisulan monivaiheisen kiteytymisen kautta. Kiteytyminen tapahtui syvällä muinaisen vuoriston juuriosissa ja kesti miljoonia vuosia. Kivisulan hitaasta jäähtymisestä kertoo osaltaan se, että graniittipegmatiitin yksittäiset mineraalikiteet ovat kasvaneet jopa metrien mittaisiksi. Pitkä kulutuskausi on paljastanut syvällä maankuoressa syntyneet kalliomassat nykyiseen maapintaleikkaukseen.

Kaatialan graniittipegmatiitin päämineraaleja ovat kvartsi, maasälvät ja kiilteet. Ensimmäiset maininnat kiven hyödyntämisestä ovat 1800-luvulta. Kuutelokalliona (kuutelo=kvartsi) tunnetulta alueelta louhittiin tuolloin pieniä määriä kvartsia jonkin rautaruukin käyttöön. Louhosten päätuotantokausi ajoittuu vuosiin 1942-1958. Kivestä erotettiin murskaamalla ja lajittelemalla n. 160 000 tonnia maasälpää ja n. 29 000 tonnia kvartsia. Maasälpä meni lasi- ja keramiikkateollisuuden käyttöön. Kvartsin pääkäyttäjiä olivat kotimainen rauta- ja lasiteollisuus. Lisäksi esiintymä tuotti jonkin verran kiillettä, joka meni väriteollisuuden tarpeisiin. Sivutuotteena saatiin pieniä määriä jalokiviluokan vihreää turmaliinia sekä koruteollisuuden käyttöön soveltuvaa kolumbiittia, berylliä, savukvartsia, raitakvartsia ja ruusukvartsia.

Nykyään Kaatialan kaivosalueella on kaksi veden täyttämää avolouhosta, joista pienempää käytetään paikallisena uimalana. Suuremmassa avolouhoksessa on myös vedenalaisia tunneliverkostoja, joiden alimmat osan ulottuvat liki 40 metrin syvyyteen. Kohde on urheilusukellusta harrastavien suosiossa.

Sukeltajien ohella Kaatiala kiinnostaa mineraali- ja korukiviharrastajia. Louhosten jätekivikasoista voi löytää monia pegmatiiteissa esiintyviä harvinaisia mineraaleja. Paikan nimikkomineraali, Kaatialaiitti, on ulkoasultaan vaatimaton. Kellanharmaa ja jauhemainen mineraali löydettiin ensimmäisen kerran maailmassa Kaatialasta. Jätekivikasojen tyypillisiä korukiviä ovat kirjomaasälpä ja erilaiset kvartsin värimuunnokset. Vaikka kivikasat ovat satojen kiviharrastajien tutkimia, onnekas kivenkoputtelija voi yhä löytää läpinäkyviä vihreitä ja punaisia turmaliineja, kolumbiittia, topaasia, ametistia, spodumeenia ja granaattia. Beryllit ovat yleensä sameita, mutta läpikuultavia kiteitäkin on löytynyt.

Kaatiala ja siitä 17 km päässä lounaassa sijaitseva Seinäjoen Haapaluoma ovat Suomen tunnetuimpia graniittipegmatiittiesiintymiä. Louhoksilla vierailevan kannattaa pistäytyä myös Peräseinäjoen Kalajärven matkailukeskuksessa, jossa on geologinen luontopolku.

Kaatialan pegmatiittilouhos
Kuortaneen Kaatialan louhoksen ametisti briljanttihiottuna.Kiven läpimitta 10,4 mm. (GTK:n kivimuseo, Parosen kokoelma). Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Aihepiiristä muualla

Nimi: Kaatialan pegmatiittilouhos
Kunta (paikannimi): Kuortane
Kategoria: Valtakunnallinen
Tyyppi: Kallioperä, Pegmatiitti
Koordinaatit (WGS84): 23.48813149, 62.68023338
Koordinaatit (Euref): 320237.1598, 6954859.4145

Koordinaatit kuvassa

Kaatialan pegmatiittilouhos (QR)