Imatrankosken uoma

Saimaan vesillä on omat ihmeelliset seikkailunsa. Maankohoaminen, joka vesistön pohjoisosissa on suurempi kuin etelässä, kallistaa maankuorta. Tämä sai Saimaan aikanaan tulvimaan, jolloin muodostui muinainen suurjärvi Suursaimaa. Kun tulva nousi kyllin korkealle, vedet mursivat uusia laskujokia. Saimaa laski aluksi Pielaveden Selkäyslammen kautta Päijänteeseen. Myöhemmin uusia uomia syntyi Ristiinan Matkuslammelle ja Lappeenrannan Kärenlammelle. Nykyinen laskujoki, Vuoksi, puhkesi I Salpausselän hiekkavaltaisten selänteiden yli noin 5 700 vuotta sitten.

Tulvavedet hakeutuivat vanhaan kallioruhjelaaksoon. Alussa, kun vesimassat olivat suuria ja uoman kuluminen vasta alussa, oli Imatrankoski nykyistä leveämpi. Virta ulottui myös Kruununpuiston saaren puolelle kovertaen kalliokohoumien ympärille koskikirnuja. Uoma kului pian syvemmälle kallioruhjeeseen ja kapeni sellaiseksi kuin se oli luonnontilassa ennen voimalaitoksen rakentamista. Eri-ikäisiä hiidenkirnuja on siis kosken vanhassa uomassa sekä sen ja voimalaitoskanavan välisessä saaressa, Kruununpuistossa. Saaren keskiosan suurin kirnuryhmä käsittää noin 50 kirnua, joiden halkaisijat vaihtelevat viidestä sentistä metriin ja syvyydet 10 sentistä 1,5 metriin. Saaren pohjoisosassa on sivulta avoin kaksoiskirnu, johon mahtuu kaksi ihmistä.

Koska Imatrankosken vanhassa uomassa ei enää virtaa vettä, paitsi kesäisin koskinäytöksissä, erottuvat alueen kivilajit uoman seinämissä erityisen hyvin. Uoman itärinteessä vuorottelevat muinaisista merikerrostumista syntynyt kiillegneissi ja kivisulasta kiteytynyt pegmatiittigraniitti. Nämä kaksi kivilajia myös sekoittuivat toisiinsa muodostaen seoskivilajeja, migmatiitteja. Itärinne on valtionhotellin puoleista länsirinnettä jyrkempi ja alaosastaan syöpyneempi, koska veden virtaus erodoi voimakkaammin helposti kuluvaa liuskeista kiillegneissiä kuin sen yläpuolella olevaa kestävämpää graniittia. Liuskeisuuden suunta vaikuttaa myös siihen, että länsirinne laskee loivasti uoman pohjalle. Pohjalla on runsaasti graniittilohkareita, jotka ovat irronneet itärinteen yläosasta pystyrakojen suuntaisesti.

Imatrankosken uoma
Imatrankosken vanha uoma. Kuva: Kaisa-Maria Remes, GTK

Aihepiiristä muualla

Nimi: Imatrankosken uoma
Kunta (paikannimi): Imatra
Kategoria: Valtakunnallinen
Tyyppi: Maisema, Koski
Koordinaatit (WGS84): 28.77428942, 61.16849250
Koordinaatit (Euref): 595447.0409, 6782849.8672

Koordinaatit kuvassa

Imatrankosken uoma (QR)